Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Sun, 22 Oct 2017 12:48:44 +0300 fi Poliittisesta marginaalista pyritään otsikoihin http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244843-poliittisesta-marginaalista-pyritaan-otsikoihin <p>Suomalaisessa politiikassa on oma julkisuuteen pyrkivä marginaalialueensa jossa toimivat tänään Paavo Väyrynen, natsit ja &quot;antifasistit&quot;.</p><p>&nbsp;</p><p>Väyrynen on lähinnä keskustan ongelma, jota se ei näytä kykenevän ratkaisemaan. Mitään vikaa sinänsä ei siinä ole, että Väyrynen pyrkii presidentiksi tai käyttää äänestäjiltä saamaansa valtakirjaa palatakseen eduskuntaan. Väyrynen on nykytilanteessa &rdquo;human interest&rdquo; juttu, eipä juuri muuta.</p><p>&nbsp;</p><p>Natsit ja &quot;antifasistit&quot; sen sijaan eivät ole yhtä harmittomia. Kumpikin ryhmä häiritsee yleistä järjestystä. Ne muistuttavat nuorisojengejä ja sellaisten sopimia katutappeluja.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos &quot;antifasistit&quot; olisivat Tampereella tyytyneet osoittamaan halveksuntansa natseja kohtaan, ei siihen olisi ollut huomauttamista. Rettelöimällä antifasistit pelasivat vastustajansa pussiin. Virkavallan vastustamisesta ja junaliikenteen häiritsemisestä on mahdotonta pitää kansanvallan ja ihmisarvon puolustamisena Suomen kaltaisessa maassa.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;Mitä näihin natseihin tulee, niin heidän järjestönsä kohtalo päätetään oikeudessa. Supo seuratkoon ja poliisi puuttukoon, jos ja kun lakia rikotaan natsiporukan toimesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Natsit ja &quot;antifasistit&quot; ovat poliittisesti merkityksellisiä vain soluttautuessaan kunniallisina pidettyihin poliittisiin puolueisiin ja saavuttaessaan niissä vaikutusvaltaa..</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalaisessa politiikassa on oma julkisuuteen pyrkivä marginaalialueensa jossa toimivat tänään Paavo Väyrynen, natsit ja "antifasistit".

 

Väyrynen on lähinnä keskustan ongelma, jota se ei näytä kykenevän ratkaisemaan. Mitään vikaa sinänsä ei siinä ole, että Väyrynen pyrkii presidentiksi tai käyttää äänestäjiltä saamaansa valtakirjaa palatakseen eduskuntaan. Väyrynen on nykytilanteessa ”human interest” juttu, eipä juuri muuta.

 

Natsit ja "antifasistit" sen sijaan eivät ole yhtä harmittomia. Kumpikin ryhmä häiritsee yleistä järjestystä. Ne muistuttavat nuorisojengejä ja sellaisten sopimia katutappeluja.

 

Jos "antifasistit" olisivat Tampereella tyytyneet osoittamaan halveksuntansa natseja kohtaan, ei siihen olisi ollut huomauttamista. Rettelöimällä antifasistit pelasivat vastustajansa pussiin. Virkavallan vastustamisesta ja junaliikenteen häiritsemisestä on mahdotonta pitää kansanvallan ja ihmisarvon puolustamisena Suomen kaltaisessa maassa.

 

 Mitä näihin natseihin tulee, niin heidän järjestönsä kohtalo päätetään oikeudessa. Supo seuratkoon ja poliisi puuttukoon, jos ja kun lakia rikotaan natsiporukan toimesta.

 

Natsit ja "antifasistit" ovat poliittisesti merkityksellisiä vain soluttautuessaan kunniallisina pidettyihin poliittisiin puolueisiin ja saavuttaessaan niissä vaikutusvaltaa..

 

 

]]>
2 http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244843-poliittisesta-marginaalista-pyritaan-otsikoihin#comments Sun, 22 Oct 2017 09:48:44 +0000 Lars-Erik Wilskman http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244843-poliittisesta-marginaalista-pyritaan-otsikoihin
Vaalit? http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244774-vaalit <p>Hallitus jatkaa ja yhä kokoomuslaisemmin.&nbsp; Presidentinvaalit ovat tammikuussa. Vaikka Niinistö on valitsijamiesyhdistyksen ehdokas, niin kokoomuksen laariin sataa siitäkin vaalista. Soten uusintaottelun odotetaan alkavan samoihin aikoihin kuin presidentivaalitkin. Ei hallitus tässä tilanteessa hajoa, vaikka nyrkkiä taskussa puristeltaisiinkin.</p><p>&nbsp;</p><p>Keskusta tuskaileekin valinnanvapauden suhteen, siellä ymmärretään kuitenkin hyvin, että valinnanvapaus ja maakuntauudistus kulkevat käsikädessä.&nbsp; Maakuntauudistus on keskustalle tärkeämpää kuin turha pelko siitä, että asiakaat ja työntekijät rynnistäisivät yksityisektorille ja maakuntien liikelaitoksista tulisi lähinnä tilojen vuokraajia. Eivät kaikki keskustalaisetkaan usko, että pieni kilpailu sotesektorilla olisi pahasta.</p><p>&nbsp;</p><p>Kokoomus on nyt hyvässä nousukiidossa. Sen menestystä uhkaa lähinnä sen omat kansanedustajat , jotka saattavat nuolaista ennen kuin tipahtaa. Kokoomuksen kannatus oli HS:n viimeisessä mielipidetutkimuksessa 21,9. Se on suurempi luku kuin keskustan Sipilän siivittämänä viime vaaleissa saavuttama 21,1. Nyt keskustan kannatuksesta lienee kadonnut Sipilä hype ja se on palannut uudelle normaalille alatasolleen ollen 15.4.</p><p>&nbsp;</p><p>Huolestuttavinta keskustan kannalta on, että vihreät ovat jälleen keskustaa suurempi puolue mielipidetutkimuksen mukaan. Vihreiden kannatus oli 16.1. Tosin on vaikea sanoa, kuinka hyvin vihreiden kannatus lopulta vaaleissa toteutuu. Ovatko vihreät uhkana jo keskustalle sen omimmilla alueilla, vai lähinnä kokoomuksen ja demareiden kiusa kaupungeissa?</p><p>&nbsp;</p><p>Sosialidemokraatit ovat selvä kakkonen 18,1 prosentillaan. Puolueen nousulle selvän uhan muodostaa samantyyppinen asia kuin kokoomukselle. Saatetaan innostua liikaa työmarkkinakierroksesta ja leimautua yhä selvemmin yhdenasian liikkeeksi eli ay-liittojen poliittiseksi jatkeeksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Perussuomalaisten 9,3 ei yllätä. Puolueen tilapäinen nousu on mahdollista värikkään presidenttiehdokkaan, joka erottuu Niinistön kilpailijoiden harmaasta massasta, avulla. Merkittäväksi vaikuttajaksi puolueesta lähinnä tuon erottuvuutensa takia ei ole. Se on politiikan hiekkalaatikolla, lapsi jolla ei ole kavereita.</p><p>&nbsp;</p><p>Vasemmistoliitton luku oli 8,2. Kannatus olisi nyt parempi kuin viimevaaleissa, mutta takiaispuolueen luokkaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Muista takiaisista Rkp:n kannatus oli 4,4. Puolue on nyt nostanut rohkeasti, presidentivaalien yhteydessä, natojäsenyyden keskusteluun. Tähän liittyy myös suomenkielisen järjestötoiminnan tehostaminen. Kannatus piikki, muutei kovin suuri, saattaa presidentivaaleissa syntyä, mutta kantaako se eduskuntavaaleihin on eri juttu.</p><p>&nbsp;</p><p>Kristillisdemokraattien kannatus&nbsp; oli 3,3. Kristillisdemokraatit ovat pyrkineet luomaan kuvaa itsestään jonkinlaisena yleispuolueena. Nyt uskonto ja politiikka yhdessä tuntuvat olevan nousussa varsinkin populistisissa liikkeissä. Tuskinpa Kd kuitenkaan lähtee hakemaan nousua tätä kautta.</p><p>&nbsp;</p><p>Sinisten kannatus on 1,3. Se on vähemmän kuin ryhmän muyt. Hallituksen toimintakyvylle siniset ovat tärkeitä, mutta puolueen nousu on saavutettavuudeltaan kangastuksen luokkaa.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitus jatkaa ja yhä kokoomuslaisemmin.  Presidentinvaalit ovat tammikuussa. Vaikka Niinistö on valitsijamiesyhdistyksen ehdokas, niin kokoomuksen laariin sataa siitäkin vaalista. Soten uusintaottelun odotetaan alkavan samoihin aikoihin kuin presidentivaalitkin. Ei hallitus tässä tilanteessa hajoa, vaikka nyrkkiä taskussa puristeltaisiinkin.

 

Keskusta tuskaileekin valinnanvapauden suhteen, siellä ymmärretään kuitenkin hyvin, että valinnanvapaus ja maakuntauudistus kulkevat käsikädessä.  Maakuntauudistus on keskustalle tärkeämpää kuin turha pelko siitä, että asiakaat ja työntekijät rynnistäisivät yksityisektorille ja maakuntien liikelaitoksista tulisi lähinnä tilojen vuokraajia. Eivät kaikki keskustalaisetkaan usko, että pieni kilpailu sotesektorilla olisi pahasta.

 

Kokoomus on nyt hyvässä nousukiidossa. Sen menestystä uhkaa lähinnä sen omat kansanedustajat , jotka saattavat nuolaista ennen kuin tipahtaa. Kokoomuksen kannatus oli HS:n viimeisessä mielipidetutkimuksessa 21,9. Se on suurempi luku kuin keskustan Sipilän siivittämänä viime vaaleissa saavuttama 21,1. Nyt keskustan kannatuksesta lienee kadonnut Sipilä hype ja se on palannut uudelle normaalille alatasolleen ollen 15.4.

 

Huolestuttavinta keskustan kannalta on, että vihreät ovat jälleen keskustaa suurempi puolue mielipidetutkimuksen mukaan. Vihreiden kannatus oli 16.1. Tosin on vaikea sanoa, kuinka hyvin vihreiden kannatus lopulta vaaleissa toteutuu. Ovatko vihreät uhkana jo keskustalle sen omimmilla alueilla, vai lähinnä kokoomuksen ja demareiden kiusa kaupungeissa?

 

Sosialidemokraatit ovat selvä kakkonen 18,1 prosentillaan. Puolueen nousulle selvän uhan muodostaa samantyyppinen asia kuin kokoomukselle. Saatetaan innostua liikaa työmarkkinakierroksesta ja leimautua yhä selvemmin yhdenasian liikkeeksi eli ay-liittojen poliittiseksi jatkeeksi.

 

Perussuomalaisten 9,3 ei yllätä. Puolueen tilapäinen nousu on mahdollista värikkään presidenttiehdokkaan, joka erottuu Niinistön kilpailijoiden harmaasta massasta, avulla. Merkittäväksi vaikuttajaksi puolueesta lähinnä tuon erottuvuutensa takia ei ole. Se on politiikan hiekkalaatikolla, lapsi jolla ei ole kavereita.

 

Vasemmistoliitton luku oli 8,2. Kannatus olisi nyt parempi kuin viimevaaleissa, mutta takiaispuolueen luokkaa.

 

Muista takiaisista Rkp:n kannatus oli 4,4. Puolue on nyt nostanut rohkeasti, presidentivaalien yhteydessä, natojäsenyyden keskusteluun. Tähän liittyy myös suomenkielisen järjestötoiminnan tehostaminen. Kannatus piikki, muutei kovin suuri, saattaa presidentivaaleissa syntyä, mutta kantaako se eduskuntavaaleihin on eri juttu.

 

Kristillisdemokraattien kannatus  oli 3,3. Kristillisdemokraatit ovat pyrkineet luomaan kuvaa itsestään jonkinlaisena yleispuolueena. Nyt uskonto ja politiikka yhdessä tuntuvat olevan nousussa varsinkin populistisissa liikkeissä. Tuskinpa Kd kuitenkaan lähtee hakemaan nousua tätä kautta.

 

Sinisten kannatus on 1,3. Se on vähemmän kuin ryhmän muyt. Hallituksen toimintakyvylle siniset ovat tärkeitä, mutta puolueen nousu on saavutettavuudeltaan kangastuksen luokkaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

]]>
17 http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244774-vaalit#comments Kotimaa Sat, 21 Oct 2017 05:54:47 +0000 Lars-Erik Wilskman http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244774-vaalit
Liittyykö Itävalta Visegrad- ryhmään? http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244644-liityyko-itavalta-visegrad-ryhmaan <p>Sebastian Kurzin vaalivoitto Itävallassa on herättänyt kaikenlaisia muisteluksi itäisen Keski -Euroopan poliittisesta historiasta. Totta on, että Tšekki, Slovakia, Unkari, Itävalta ja osa Puolasta ovat kuuluneet samaan monarkiaan vielä alle satavuotta sitten <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4valta-Unkari"><u>https://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4valta-Unkari</u></a> . Historia jättää jälkensä erityisesti eliittiin, mutta myös yhteiseen kansaan. Suomikin voi katsoa peiliin ja sieltä heijastuu vanha Ruotsi, se mikä oli ennen vuotta 1809.</p><p>&nbsp;</p><p>Totta on sekin, että Puolalla, Tšekillä, Slovakialla ja Unkarilla on edunvalvonta yhteistyötä Visegrad-ryhmän muodossa <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Visegr%C3%A1d_Group"><u>https://en.wikipedia.org/wiki/Visegr%C3%A1d_Group</u></a> .</p><p>&nbsp;</p><p>Vaikka yhteistä onkin, niin lähimenneisyys ei ole kovin valoisa. Jo Habsburgien dynastian loppu aikoina Kaksoismonarkiaa vaivasivat erilaiset monarkian hajottamiseen tähtäävät kansalliset liikkeet. Toisen maailmansadan ajoilta löytyy sellaista, joka meillä on pääsyt unholaan, mutta ovat osa alueen historiaa. Rajoja siirreltiin asevoimin, eivätkä siirtelijät olleet aina saksalaisia. Tässä muutama Wikipediasta löytyvä esimerkki <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Polish%E2%80%93Czechoslovak_border_conflicts"><u>https://en.wikipedia.org/wiki/Polish%E2%80%93Czechoslovak_border_conflicts</u></a> , <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Slovak_invasion_of_Poland_(1939)"><u>https://en.wikipedia.org/wiki/Slovak_invasion_of_Poland_(1939)</u></a> &nbsp;ja <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Karpato-Ukrainan_tasavalta"><u>https://fi.wikipedia.org/wiki/Karpato-Ukrainan_tasavalta</u></a> .</p><p>&nbsp;</p><p>Nationalistisen politiikan kohteena maassa kuin maassa näyttävät menneisyydessä olleen Visegrad- kumppanit. Suhde Itävaltaan on sekin varsin nihkeä. Itävallassa ja vaalimenestystä saanut populistinationalistinen FPÖ tuntenee yhteyttä lähinnä Saksaan eikä entisiin kaksoismonarkkian muihin osiin. Minun on vaikea kuvitella, että Visegrad- maat suostuisivat ainakaan Itävallan johtoon.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>En uskoa, että Kurzin vaalivoitto loisi Visegradista + Itävallasta yhtenäisen painostusryhmän EU:n sisälle esim.&nbsp; pyrittäessä purkamaan Venäjään kohdistuvia pakotteita. Puola tuskin tällaiseen lähtisi, vaikka muille voisi sopia.</p><p>&nbsp;</p><p>Tuskinpa Itävalta tukee siirtymistä läntisestä demokratiasta itäisempään kuten Puolassa ja Unkarissa nyt tapahtuu. Euroopan unionia ajatellen nationalististen voimien kasvu maassa kuin maassa on tietysti yhtenäisyyttä murtava tekijä ja pelaa sen kilpailijoiden pussiin.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Pidän Sebastia Kurzin askelta oikealle lähinnä vaalitaktisena toimena, kuin haluna hakeutua Visegrad- maiden henkiseen seuraan.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sebastian Kurzin vaalivoitto Itävallassa on herättänyt kaikenlaisia muisteluksi itäisen Keski -Euroopan poliittisesta historiasta. Totta on, että Tšekki, Slovakia, Unkari, Itävalta ja osa Puolasta ovat kuuluneet samaan monarkiaan vielä alle satavuotta sitten https://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4valta-Unkari . Historia jättää jälkensä erityisesti eliittiin, mutta myös yhteiseen kansaan. Suomikin voi katsoa peiliin ja sieltä heijastuu vanha Ruotsi, se mikä oli ennen vuotta 1809.

 

Totta on sekin, että Puolalla, Tšekillä, Slovakialla ja Unkarilla on edunvalvonta yhteistyötä Visegrad-ryhmän muodossa https://en.wikipedia.org/wiki/Visegr%C3%A1d_Group .

 

Vaikka yhteistä onkin, niin lähimenneisyys ei ole kovin valoisa. Jo Habsburgien dynastian loppu aikoina Kaksoismonarkiaa vaivasivat erilaiset monarkian hajottamiseen tähtäävät kansalliset liikkeet. Toisen maailmansadan ajoilta löytyy sellaista, joka meillä on pääsyt unholaan, mutta ovat osa alueen historiaa. Rajoja siirreltiin asevoimin, eivätkä siirtelijät olleet aina saksalaisia. Tässä muutama Wikipediasta löytyvä esimerkki https://en.wikipedia.org/wiki/Polish%E2%80%93Czechoslovak_border_conflicts , https://en.wikipedia.org/wiki/Slovak_invasion_of_Poland_(1939)  ja https://fi.wikipedia.org/wiki/Karpato-Ukrainan_tasavalta .

 

Nationalistisen politiikan kohteena maassa kuin maassa näyttävät menneisyydessä olleen Visegrad- kumppanit. Suhde Itävaltaan on sekin varsin nihkeä. Itävallassa ja vaalimenestystä saanut populistinationalistinen FPÖ tuntenee yhteyttä lähinnä Saksaan eikä entisiin kaksoismonarkkian muihin osiin. Minun on vaikea kuvitella, että Visegrad- maat suostuisivat ainakaan Itävallan johtoon. 

 

En uskoa, että Kurzin vaalivoitto loisi Visegradista + Itävallasta yhtenäisen painostusryhmän EU:n sisälle esim.  pyrittäessä purkamaan Venäjään kohdistuvia pakotteita. Puola tuskin tällaiseen lähtisi, vaikka muille voisi sopia.

 

Tuskinpa Itävalta tukee siirtymistä läntisestä demokratiasta itäisempään kuten Puolassa ja Unkarissa nyt tapahtuu. Euroopan unionia ajatellen nationalististen voimien kasvu maassa kuin maassa on tietysti yhtenäisyyttä murtava tekijä ja pelaa sen kilpailijoiden pussiin. 

 

Pidän Sebastia Kurzin askelta oikealle lähinnä vaalitaktisena toimena, kuin haluna hakeutua Visegrad- maiden henkiseen seuraan.

 

 

]]>
6 http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244644-liityyko-itavalta-visegrad-ryhmaan#comments Wed, 18 Oct 2017 10:50:45 +0000 Lars-Erik Wilskman http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244644-liityyko-itavalta-visegrad-ryhmaan
Mistä väkeä koko maan asuttamiseen? http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244422-mista-vakea-koko-maan-asuttamiseen <p>Tilastokeskus on sellainen mainio valtion laitos, että sen tietojen oikeellisuutta epäilee vain todellinen salaliittoteoreetikko.&nbsp; Kyseisen laitoksen nettisivuilta löytyy tällainen julkaisu <a href="http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html"><u>http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html</u></a> , joka kuvaa Suomen väestöä viime vuoden päättyessä ja hiukan muutakin.</p><p>&nbsp;</p><p>En oikein usko, että valtiovallan keinoin kantasuomalaisia saataisiin luopumaan ajatuksesta muuttaa kasvaviin kaupunkeihin tai niiden aivan reunamille. Riku Rantala kyseleekin HS:n tämän aamun kolumnissaan, miten koko maa pysyisi asuttuna. Joskus sarkasmi saattaa olla realismia ja näin on saattanut käydä Rantalan kolumnin kysymyksen suhteen. Rantala kysyy: &rdquo;Pitäisikö pian kysyä muiltakin kuin suomalaisilta, kiinnostaisiko toimiva perusinfra maailman vakaimmassa valtiossa? &rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Tilastokeskuksen tiedoista viime vuodelta käy ilmi keitä Rantalan esille tuoma tarjous kiinnosti. Ulkomaan kansalaisten kärjessä olivat virolaiset ja venäläiset. Suomen kansalaisuuden ottamisen voisi uskoa merkitsevän jonkunlaista kotoutumista. Tuon askeleen ottajista venäläiset ja somalit olivat kärjessä.</p><p>&nbsp;</p><p>Euroopan unioni ja ETA maiden kansalaisia, virolaisia lukuun ottamatta, kotoutuminen Suomeen kansalaisuuden hakuun asti ei näytä juuri kiinnostavan. Vain ruotsalaiset olivat viidentoista suurimman kansalaisuutensa vaihtaneiden ryhmässä. Tämä kertoo ehkä jotain houkuttelevuudestamme. Unioni ja ETA maiden kansalaisten on toisin helppo asua ja työskennellä Suomessa kansalaisuutta vaihtamatta.</p><p>&nbsp;</p><p>Tilastokeskuksen tiedot osoittavat, että väestö kasvaa maahanmuuton ansiosta ei kantasuomalaisten toimesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Kannattaisiko autioituvien seutujen kiinteistöjä ja osakehuoneistoja alkaa markkinoida ulkomaissa, kunhan turhasta työlupien tarveharkinnasta päästään ja oleskelulupien saantia koko muuttavalle perheelle helpoittaan? Mihin maihin markkinointi suunnattaisiin? Millaisia valmiuksia muuttajilta edellytettäisiin? Positiivista tässä olisi, että onnistuessaan täydellisesti koko maa pysyisi asuttuna. Nyt autioituvien alueiden asuntokannan arvo säilyisi nykyistä paremmin. &nbsp;Palveluilla olisi jatkossakin asiakkaita.</p><p>&nbsp;</p><p>Voi olla, että tähän maailmalla ei niin harvinaiseen keinoon tulisi tarttua. Monelle Suomen rauha ja palvelut saattaisivat olla yhtä houkuttelevia kuin kantasuomalaiselle eläkeläiselle Espanjan aurinkorannat.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tilastokeskus on sellainen mainio valtion laitos, että sen tietojen oikeellisuutta epäilee vain todellinen salaliittoteoreetikko.  Kyseisen laitoksen nettisivuilta löytyy tällainen julkaisu http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html , joka kuvaa Suomen väestöä viime vuoden päättyessä ja hiukan muutakin.

 

En oikein usko, että valtiovallan keinoin kantasuomalaisia saataisiin luopumaan ajatuksesta muuttaa kasvaviin kaupunkeihin tai niiden aivan reunamille. Riku Rantala kyseleekin HS:n tämän aamun kolumnissaan, miten koko maa pysyisi asuttuna. Joskus sarkasmi saattaa olla realismia ja näin on saattanut käydä Rantalan kolumnin kysymyksen suhteen. Rantala kysyy: ”Pitäisikö pian kysyä muiltakin kuin suomalaisilta, kiinnostaisiko toimiva perusinfra maailman vakaimmassa valtiossa? ”

 

Tilastokeskuksen tiedoista viime vuodelta käy ilmi keitä Rantalan esille tuoma tarjous kiinnosti. Ulkomaan kansalaisten kärjessä olivat virolaiset ja venäläiset. Suomen kansalaisuuden ottamisen voisi uskoa merkitsevän jonkunlaista kotoutumista. Tuon askeleen ottajista venäläiset ja somalit olivat kärjessä.

 

Euroopan unioni ja ETA maiden kansalaisia, virolaisia lukuun ottamatta, kotoutuminen Suomeen kansalaisuuden hakuun asti ei näytä juuri kiinnostavan. Vain ruotsalaiset olivat viidentoista suurimman kansalaisuutensa vaihtaneiden ryhmässä. Tämä kertoo ehkä jotain houkuttelevuudestamme. Unioni ja ETA maiden kansalaisten on toisin helppo asua ja työskennellä Suomessa kansalaisuutta vaihtamatta.

 

Tilastokeskuksen tiedot osoittavat, että väestö kasvaa maahanmuuton ansiosta ei kantasuomalaisten toimesta.

 

Kannattaisiko autioituvien seutujen kiinteistöjä ja osakehuoneistoja alkaa markkinoida ulkomaissa, kunhan turhasta työlupien tarveharkinnasta päästään ja oleskelulupien saantia koko muuttavalle perheelle helpoittaan? Mihin maihin markkinointi suunnattaisiin? Millaisia valmiuksia muuttajilta edellytettäisiin? Positiivista tässä olisi, että onnistuessaan täydellisesti koko maa pysyisi asuttuna. Nyt autioituvien alueiden asuntokannan arvo säilyisi nykyistä paremmin.  Palveluilla olisi jatkossakin asiakkaita.

 

Voi olla, että tähän maailmalla ei niin harvinaiseen keinoon tulisi tarttua. Monelle Suomen rauha ja palvelut saattaisivat olla yhtä houkuttelevia kuin kantasuomalaiselle eläkeläiselle Espanjan aurinkorannat.

]]>
16 http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244422-mista-vakea-koko-maan-asuttamiseen#comments Sat, 14 Oct 2017 10:38:08 +0000 Lars-Erik Wilskman http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244422-mista-vakea-koko-maan-asuttamiseen
Sinisistä http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244312-sinisista <p>Suomeen on saatu puolue nimeltään siniset, sellainen tuli nyt Saksaankin. Kummankin puolueen synty johtuu oikeistopopulistien hajoamisesta. Suomessa hajoaminen tapahtui, kun poliittisesti hallituskelvottomaksi koettu aatesuunta valtasi perusuomalaiset. Saksan AfD puolueessa muutos alkoi myös puoluekokouksessa, kun puolueen &rdquo;sisukkaat&rdquo; hylkäsivät puheenjohtaja Petryn tarjoaman ohjelman. Varsinainen hajoaminen tapahtui vasta liittopäivävaalien jälkeen.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos jätetään huomiotta ne poliittiset syyt miksi perussuomalaisia ja AfD kartellaan, taustalla on ristiriita siitä mikä on puolueiden tarkoitus. Päästä vaikuttamaan päätöksiin, vai toimia protestin väylänä. Saksassa sinisten johtaja Frauke Petry yrittää nyt luoda seuraajistaan hallituskelpoista puoluetta, mutta kaukaiselta tavoite näyttää.</p><p>&nbsp;</p><p>Poliittisesti siniset ja heidän emopuolueensa sijoittuvat poliittisella sektorilla sen oikeaan laitaan. &nbsp;Eron tekeminen niiden välillä on yhtä vaikeaa kuin yleisessä keskustelussa on eron tekeminen natsien ja fasistien välillä. Itse kai nämä puolueet pitävät itseään jonkun sortin keskustalaisina.</p><p>&nbsp;</p><p>Sinisten hallituksessa mukana olo Suomessa johtuu edellisten vaalien tuloksena syntyneestä hallituspohjasta ja eduskunnan voimasuhteista enemmän kuin sinisistä itsestään.</p><p>&nbsp;</p><p>Emopuolueisiin jäi sekä Saksassa, että Suomessa kansanedustajan paikoille paljon väkeä. Kansanedustajan paikan uusiminen on vaikeaa, jos oma äänestäjäkunta kokee tulleensa petetyksi. Kun jakarandatuolille on päässyt, sillä halutaan pysyä. Toisaalta hallituksessa istuminen, vaikka se poliittisen uran loppumiseen johtaisikin, saattaa palkita myöhemmin muilla sektoreilla.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomeen on saatu puolue nimeltään siniset, sellainen tuli nyt Saksaankin. Kummankin puolueen synty johtuu oikeistopopulistien hajoamisesta. Suomessa hajoaminen tapahtui, kun poliittisesti hallituskelvottomaksi koettu aatesuunta valtasi perusuomalaiset. Saksan AfD puolueessa muutos alkoi myös puoluekokouksessa, kun puolueen ”sisukkaat” hylkäsivät puheenjohtaja Petryn tarjoaman ohjelman. Varsinainen hajoaminen tapahtui vasta liittopäivävaalien jälkeen.

 

Jos jätetään huomiotta ne poliittiset syyt miksi perussuomalaisia ja AfD kartellaan, taustalla on ristiriita siitä mikä on puolueiden tarkoitus. Päästä vaikuttamaan päätöksiin, vai toimia protestin väylänä. Saksassa sinisten johtaja Frauke Petry yrittää nyt luoda seuraajistaan hallituskelpoista puoluetta, mutta kaukaiselta tavoite näyttää.

 

Poliittisesti siniset ja heidän emopuolueensa sijoittuvat poliittisella sektorilla sen oikeaan laitaan.  Eron tekeminen niiden välillä on yhtä vaikeaa kuin yleisessä keskustelussa on eron tekeminen natsien ja fasistien välillä. Itse kai nämä puolueet pitävät itseään jonkun sortin keskustalaisina.

 

Sinisten hallituksessa mukana olo Suomessa johtuu edellisten vaalien tuloksena syntyneestä hallituspohjasta ja eduskunnan voimasuhteista enemmän kuin sinisistä itsestään.

 

Emopuolueisiin jäi sekä Saksassa, että Suomessa kansanedustajan paikoille paljon väkeä. Kansanedustajan paikan uusiminen on vaikeaa, jos oma äänestäjäkunta kokee tulleensa petetyksi. Kun jakarandatuolille on päässyt, sillä halutaan pysyä. Toisaalta hallituksessa istuminen, vaikka se poliittisen uran loppumiseen johtaisikin, saattaa palkita myöhemmin muilla sektoreilla.

 

]]>
8 http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244312-sinisista#comments Thu, 12 Oct 2017 08:00:09 +0000 Lars-Erik Wilskman http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244312-sinisista
Torvalds http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244121-torvalds <p>Rkp: n presidentinvaaliehdokas Nils Torvalds teki juuri sen mitä häneltä odotettiinkin eli esitti Suonen liittymistä Natoon. Natoon ei Torvaldin puheilla mennä, mutta presidentinvaaleihin voidaan saada toinen kierros.</p><p>&nbsp;</p><p>Rkp:ssä muistetaan, että kokoomuslaiset ovat puoluekokouksessaan asettuneet Naton kannalle. Pienten askelten &rdquo;natottuminen&rdquo;, joksi Suomen nykyistä turvallisuuspolitiikkaa voisi pikku tuhmasti kutsua. Torvaldsin esiintymistä voi oikeastaan pitää Rkp:n eduskuntavaalikampanjana. Tarvitaan suomenkielisten ääniä.</p><p>&nbsp;</p><p>Naton liittymistä kannattaneet voivat demonstroida kantaansa vaalien ensimmäisellä kierroksella äänestämällä Torvaldsia. Toisella kierroksella äänet menevät sitten Niinistölle.</p><p>&nbsp;</p><p>Rkp:n idean heikko kohta on Nils Torvaldsin henkilöhistoria Skp:n taistolaisten riveissä. ihan tuon puolueen keskuskomiteaa myöten, Sanotaan, että poliittinen muisti on lyhyt. Rkp kokeilee nyt sanonnan paikkaansa pitävyyttä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Rkp: n presidentinvaaliehdokas Nils Torvalds teki juuri sen mitä häneltä odotettiinkin eli esitti Suonen liittymistä Natoon. Natoon ei Torvaldin puheilla mennä, mutta presidentinvaaleihin voidaan saada toinen kierros.

 

Rkp:ssä muistetaan, että kokoomuslaiset ovat puoluekokouksessaan asettuneet Naton kannalle. Pienten askelten ”natottuminen”, joksi Suomen nykyistä turvallisuuspolitiikkaa voisi pikku tuhmasti kutsua. Torvaldsin esiintymistä voi oikeastaan pitää Rkp:n eduskuntavaalikampanjana. Tarvitaan suomenkielisten ääniä.

 

Naton liittymistä kannattaneet voivat demonstroida kantaansa vaalien ensimmäisellä kierroksella äänestämällä Torvaldsia. Toisella kierroksella äänet menevät sitten Niinistölle.

 

Rkp:n idean heikko kohta on Nils Torvaldsin henkilöhistoria Skp:n taistolaisten riveissä. ihan tuon puolueen keskuskomiteaa myöten, Sanotaan, että poliittinen muisti on lyhyt. Rkp kokeilee nyt sanonnan paikkaansa pitävyyttä.

]]>
3 http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244121-torvalds#comments Sun, 08 Oct 2017 14:44:43 +0000 Lars-Erik Wilskman http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244121-torvalds
Fortum ulkopolitiikan välikappale? http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244048-fortum-ulkopolitiikan-valikappale <p>Valtioenemmistöinen yhtiö Fortum, joka alkaa olla yhä selkeämmin nappula Venäjä suhteessamme.&nbsp; Fortum on tietysti itsenäinen yhtiö, joka tekee mitä haluaa, kuten ministeri Lintilä on todennut nojautuen valtion omistajapoliittisiin linjauksiin. Minkäänlaisia koplauksiahan ei meillä harrasteta ainakaan julkisesti.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;Fortumilla on voimaloita Venäjällä, ja se joutui osakkaaksi Fennovoimaan. &nbsp;Nyt se on ostamassa suurta osuutta Venäjä yhteyksiä omaavasta saksalaisfirma Uniperista, joka on mukana Nord Stream2 kaasuputken rahoituksessa. Nord Stream2 on meille ympäristönsuojelukysymys, mutta EU:n energiapoliittiset tavoitteet eivät sitä ole. &nbsp;Saksan tulevan hallituksen suhde putkeen on jännityksen aihe.</p><p>&nbsp;</p><p>Musta jään ympärille syntynyt poliittinen konsensus on suurimpia ulkopoliittisia saavutuksiamme, viime ajoilta. Siitähän maamme ja Venäjän presidentit muiden asioiden ohessa puhuivat eilisessä puhelussaan.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;Fortum aikoo ryhtyä rakentamaan tuulivoimaa Venäjälle, sillä on lupa 1000 megawattiin eli hiukan yli pari kertaa Loviisan rakentamiseen. Omalta osaltaan hanke varmaan auttaa mustan jään torjunnassa. Rahaa siihen kuitenkin tarvitaan Venäjän pankeilta lainaksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Minusta Fortumin toimet eivät ole vain bisnestä, niissä on ulkopoliittinen syväjuonne, joka ei ole aivan riskitön, mutta perinteinen. Kuinka tuottoisia ja taloudellisesti riskivapaita Fortumin toimet veronmaksajien kannalta ovat, sitä on tässä vaiheessa vaikea mennä arvioimaan. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Valtioenemmistöinen yhtiö Fortum, joka alkaa olla yhä selkeämmin nappula Venäjä suhteessamme.  Fortum on tietysti itsenäinen yhtiö, joka tekee mitä haluaa, kuten ministeri Lintilä on todennut nojautuen valtion omistajapoliittisiin linjauksiin. Minkäänlaisia koplauksiahan ei meillä harrasteta ainakaan julkisesti.

 

 Fortumilla on voimaloita Venäjällä, ja se joutui osakkaaksi Fennovoimaan.  Nyt se on ostamassa suurta osuutta Venäjä yhteyksiä omaavasta saksalaisfirma Uniperista, joka on mukana Nord Stream2 kaasuputken rahoituksessa. Nord Stream2 on meille ympäristönsuojelukysymys, mutta EU:n energiapoliittiset tavoitteet eivät sitä ole.  Saksan tulevan hallituksen suhde putkeen on jännityksen aihe.

 

Musta jään ympärille syntynyt poliittinen konsensus on suurimpia ulkopoliittisia saavutuksiamme, viime ajoilta. Siitähän maamme ja Venäjän presidentit muiden asioiden ohessa puhuivat eilisessä puhelussaan.

 

 Fortum aikoo ryhtyä rakentamaan tuulivoimaa Venäjälle, sillä on lupa 1000 megawattiin eli hiukan yli pari kertaa Loviisan rakentamiseen. Omalta osaltaan hanke varmaan auttaa mustan jään torjunnassa. Rahaa siihen kuitenkin tarvitaan Venäjän pankeilta lainaksi.

 

Minusta Fortumin toimet eivät ole vain bisnestä, niissä on ulkopoliittinen syväjuonne, joka ei ole aivan riskitön, mutta perinteinen. Kuinka tuottoisia ja taloudellisesti riskivapaita Fortumin toimet veronmaksajien kannalta ovat, sitä on tässä vaiheessa vaikea mennä arvioimaan. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta.

]]>
0 http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244048-fortum-ulkopolitiikan-valikappale#comments Sat, 07 Oct 2017 08:10:44 +0000 Lars-Erik Wilskman http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244048-fortum-ulkopolitiikan-valikappale
Kaksi asiaa voi kaataa Sipilän hallituksen http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243933-kaksi-asiaa-voi-kaataa-sipilan-hallituksen <p>Ylen viimeinen kannatusmittaus näyttää poliittisen tilanteen ennen kuin Soten ja maakuntauudistuksen loppukiri hallituksessa todella alkaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Lukujen perusteella näyttäisi siltä, että pääministeri Sipilä joutuu katumaan kokoomuksen kiristämistä maakuntauudistuksella. Valtiovarainministeri Orpolla on strateginen tuki pormestari Vapaavuoren kaupunkien puolustamisessa.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos Soten valinnanvapaus ei etene samalla, kun maakuntauudistuksesta nykyisellä suunnitelmalla pidetään kiinni, hallituksen mahdollisuus jatkaa vaalikauden loppuun, vaikeutuu todella.</p><p>&nbsp;</p><p>Maakuntauudistus, nykyisellään, on inhottu muuallakin kuin suurissa kaupungeissa ja kokoomuksessa, jonka kannatus oli mittauksessa 21,7. Valinnanvapaus ja maakuntauudistus antaisi hajotusvaaleissa aseet kokoomuksen käteen.</p><p>&nbsp;</p><p>Ylen mittauksessa toiseksi sijoittuneen Sdp:n kannatus oli nyt (17,3). Tämäkään puolue ei ole mikään maakuntauudistuksen ystävä. Valinnanvapauden suhteen Sdp joutuu pohtimaan kannattaako ottaa pari piirua vasemmalle vai ei. Hallitukseen pääsyn kannalta se on valinta joka voi ratkaista, kykeneekö puolue viemään itsensä hallitukseen, jos kokoomus olisi pääministeripuolue.</p><p>&nbsp;</p><p>Vihreiden kannatus oli nyt 16,6. Hyvä tulos vihreille, mutta varsinaisten vaalien tulos vasta näyttää olisiko vihreistä valtionvarainministeri tai opetusministeripuolueeksi. Ehkä kuitenkin ilman Ville Niinistöä, joka nyt näyttää jatkavan sotasilla oloa kokoomusvaikuttajien kanssa.</p><p>&nbsp;</p><p>Keskustan luku oli tiedustelussa 15,8. En ollenkaan epäile, etteikö puolue saisi joukkojaan kasaan eduskuntavaaleihin, mutta nousu ykköspuolueeksi on hyvin epätodennäköistä. Keskustan ongelma lienee sama mikä kokoomuksella oli Stubbin aikana, johto on liikaa äänestäjäkenttää edellä. Sitä eletään keskustassa kuten muuallakin yhteiskunnassa erilaisissa kuplissa.</p><p>&nbsp;</p><p>Perussuomalaisten kannatus oli tiedustelussa 9,9. Oikeastaan saavuttaa se millaisen vaalituloksen tahansa, enemmistöä lukuun ottamatta, siitä ei Halla-ahon ja Huhtasaaren aikana ole hallituspuolueeksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Vasemmistoliitto sen sijaan saattaa hallituskaavailuissa yllättää. Puolueen kannatus on nyt 8,3. kannatta huomata Anna Kontulan nimi ensimmäisenä allekirjoittajana EU:n ja ETA alueen työluvan harkinnanvaraisuudesta luopumisesta. Tämä on varmasti pantu kokoomuksessa merkille, riittäkö se ja miten demarit siihen suhtautuvat on sitten eri asia.</p><p>&nbsp;</p><p>KD:n luku oli 3,9 ja Rkp:n 3,5. Nämä ovat hallitusten perinteiset &rdquo;takiaiset&rdquo;. Oikeastaan odotan vai Rkp:n kantaa Ahvenanmaan itsenäistymishankkeeseen, joka taas on, tosin vaatimattomasti, nostanut päätään. Kyse on maan kaksikielisyyden kannalta ja valtioalueen jakamattomuuden kannalta tärkeä. Kannatusta Ahvenanmaan irtautumiselle voi löytyä muualta oppositiosta, mutta tuskinpa RKP:stä.</p><p>&nbsp;</p><p>Sinisten kannatus 1,5 on hallituksen kannalta hieno uutinen, jos totta puhutaan, Sinisten eduskuntaryhmä ei ala hallitusta heiluttaa, vaan tekee varmasti kaikkensa, jotta hallitus pysyisi kasassa.</p> Ylen viimeinen kannatusmittaus näyttää poliittisen tilanteen ennen kuin Soten ja maakuntauudistuksen loppukiri hallituksessa todella alkaa.

 

Lukujen perusteella näyttäisi siltä, että pääministeri Sipilä joutuu katumaan kokoomuksen kiristämistä maakuntauudistuksella. Valtiovarainministeri Orpolla on strateginen tuki pormestari Vapaavuoren kaupunkien puolustamisessa.

 

Jos Soten valinnanvapaus ei etene samalla, kun maakuntauudistuksesta nykyisellä suunnitelmalla pidetään kiinni, hallituksen mahdollisuus jatkaa vaalikauden loppuun, vaikeutuu todella.

 

Maakuntauudistus, nykyisellään, on inhottu muuallakin kuin suurissa kaupungeissa ja kokoomuksessa, jonka kannatus oli mittauksessa 21,7. Valinnanvapaus ja maakuntauudistus antaisi hajotusvaaleissa aseet kokoomuksen käteen.

 

Ylen mittauksessa toiseksi sijoittuneen Sdp:n kannatus oli nyt (17,3). Tämäkään puolue ei ole mikään maakuntauudistuksen ystävä. Valinnanvapauden suhteen Sdp joutuu pohtimaan kannattaako ottaa pari piirua vasemmalle vai ei. Hallitukseen pääsyn kannalta se on valinta joka voi ratkaista, kykeneekö puolue viemään itsensä hallitukseen, jos kokoomus olisi pääministeripuolue.

 

Vihreiden kannatus oli nyt 16,6. Hyvä tulos vihreille, mutta varsinaisten vaalien tulos vasta näyttää olisiko vihreistä valtionvarainministeri tai opetusministeripuolueeksi. Ehkä kuitenkin ilman Ville Niinistöä, joka nyt näyttää jatkavan sotasilla oloa kokoomusvaikuttajien kanssa.

 

Keskustan luku oli tiedustelussa 15,8. En ollenkaan epäile, etteikö puolue saisi joukkojaan kasaan eduskuntavaaleihin, mutta nousu ykköspuolueeksi on hyvin epätodennäköistä. Keskustan ongelma lienee sama mikä kokoomuksella oli Stubbin aikana, johto on liikaa äänestäjäkenttää edellä. Sitä eletään keskustassa kuten muuallakin yhteiskunnassa erilaisissa kuplissa.

 

Perussuomalaisten kannatus oli tiedustelussa 9,9. Oikeastaan saavuttaa se millaisen vaalituloksen tahansa, enemmistöä lukuun ottamatta, siitä ei Halla-ahon ja Huhtasaaren aikana ole hallituspuolueeksi.

 

Vasemmistoliitto sen sijaan saattaa hallituskaavailuissa yllättää. Puolueen kannatus on nyt 8,3. kannatta huomata Anna Kontulan nimi ensimmäisenä allekirjoittajana EU:n ja ETA alueen työluvan harkinnanvaraisuudesta luopumisesta. Tämä on varmasti pantu kokoomuksessa merkille, riittäkö se ja miten demarit siihen suhtautuvat on sitten eri asia.

 

KD:n luku oli 3,9 ja Rkp:n 3,5. Nämä ovat hallitusten perinteiset ”takiaiset”. Oikeastaan odotan vai Rkp:n kantaa Ahvenanmaan itsenäistymishankkeeseen, joka taas on, tosin vaatimattomasti, nostanut päätään. Kyse on maan kaksikielisyyden kannalta ja valtioalueen jakamattomuuden kannalta tärkeä. Kannatusta Ahvenanmaan irtautumiselle voi löytyä muualta oppositiosta, mutta tuskinpa RKP:stä.

 

Sinisten kannatus 1,5 on hallituksen kannalta hieno uutinen, jos totta puhutaan, Sinisten eduskuntaryhmä ei ala hallitusta heiluttaa, vaan tekee varmasti kaikkensa, jotta hallitus pysyisi kasassa.

]]>
10 http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243933-kaksi-asiaa-voi-kaataa-sipilan-hallituksen#comments Kotimaa #hallitus #politiikka Thu, 05 Oct 2017 06:58:07 +0000 Lars-Erik Wilskman http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243933-kaksi-asiaa-voi-kaataa-sipilan-hallituksen
Millainen haaste Katalonia on EU:lle? http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243785-millainen-haaste-katalonia-on-eulle <p>Eurooppa on täynnä erilaisia alueellisia autonomia ja itsenäisyyspyrkimyksiä. Katalonia on vain yksi niistä. Se miten Kataloniaan tullaan suhtautumaan valtiotasolla, on eri asia kuin yleinen sympatia Espanjan poliisin hakkaamia katalaaneja kohtaan.</p><p>Valtiot eivät pidä alueittensa irtautumisista. Hyvä esimerkki on Neuvostoliiton seuraaja valtion Venäjän toiminta ja siellä esiintyvä haikailu miehityksestä vapautuneiden maiden osalta.</p><p>Espanja on ollut maiden hajoamiseen nähden torjuva, se on joutunut kokemaan irtautumispyrkimyksiä Katalonian lisäksi Baskimaalla ja ehkä vähemmin tunnettuna jopa Kanarian saarilla. &nbsp;Siksi Espanja ei esimerkiksi tunnusta Kosovoa.</p><p>Unionimaista irtautumispyrkimykset ovat viime aikana olleet esillä Skotlannin osalta, Italiassa on Padania, Belgian hajoamisesta puhutaan, jos pysytään enemmän julkisuudessa olleissa.</p><p>Mikä on kansojen todellinen irtautumishalu valtiosta, jossa he nykyisin asuvat on aivan toinen asia ja sen objektiiviseen mittaamiseen tarvittaisiin välineitä, joista on vaikea sopia, edes unionimme puitteissa puhumattakaan Itä-Ukrainasta, Krimistä, Transnistriasta, Abhasiasta tai Etelä-Ossetiasta.</p><p>Euroopan unionille Katalonian tilanne on hankala. Unionin jäseneksi otetaan vain yksimielisellä päätöksellä. Esimerkiksi painostukseen Espanjaa kohtaan ei unioni tai sen jäsenmaat lähde, ehkä huulten puheita ja niitäkin hiljaa lausuttuna lukuun ottamatta.</p><p>Unionilla on kuitenkin toimielin, alueiden komitea, jossa nyt syntyneen tilanteen kaltaisista kriisejä voitaisiin yrittää alustavasti sovitella. Epäilen kuitenkin, ettei suvereeneilta valtioilta riitä tämän komitean roolin vahvistamiseen riittävästi haluja. Yrittää kyllä voisi. <a href="https://europa.eu/european-union/about-eu/institutions-bodies/european-committee-regions_fi" title="https://europa.eu/european-union/about-eu/institutions-bodies/european-committee-regions_fi">https://europa.eu/european-union/about-eu/institutions-bodies/european-c...</a></p><p>&nbsp;</p> Eurooppa on täynnä erilaisia alueellisia autonomia ja itsenäisyyspyrkimyksiä. Katalonia on vain yksi niistä. Se miten Kataloniaan tullaan suhtautumaan valtiotasolla, on eri asia kuin yleinen sympatia Espanjan poliisin hakkaamia katalaaneja kohtaan.

Valtiot eivät pidä alueittensa irtautumisista. Hyvä esimerkki on Neuvostoliiton seuraaja valtion Venäjän toiminta ja siellä esiintyvä haikailu miehityksestä vapautuneiden maiden osalta.

Espanja on ollut maiden hajoamiseen nähden torjuva, se on joutunut kokemaan irtautumispyrkimyksiä Katalonian lisäksi Baskimaalla ja ehkä vähemmin tunnettuna jopa Kanarian saarilla.  Siksi Espanja ei esimerkiksi tunnusta Kosovoa.

Unionimaista irtautumispyrkimykset ovat viime aikana olleet esillä Skotlannin osalta, Italiassa on Padania, Belgian hajoamisesta puhutaan, jos pysytään enemmän julkisuudessa olleissa.

Mikä on kansojen todellinen irtautumishalu valtiosta, jossa he nykyisin asuvat on aivan toinen asia ja sen objektiiviseen mittaamiseen tarvittaisiin välineitä, joista on vaikea sopia, edes unionimme puitteissa puhumattakaan Itä-Ukrainasta, Krimistä, Transnistriasta, Abhasiasta tai Etelä-Ossetiasta.

Euroopan unionille Katalonian tilanne on hankala. Unionin jäseneksi otetaan vain yksimielisellä päätöksellä. Esimerkiksi painostukseen Espanjaa kohtaan ei unioni tai sen jäsenmaat lähde, ehkä huulten puheita ja niitäkin hiljaa lausuttuna lukuun ottamatta.

Unionilla on kuitenkin toimielin, alueiden komitea, jossa nyt syntyneen tilanteen kaltaisista kriisejä voitaisiin yrittää alustavasti sovitella. Epäilen kuitenkin, ettei suvereeneilta valtioilta riitä tämän komitean roolin vahvistamiseen riittävästi haluja. Yrittää kyllä voisi. https://europa.eu/european-union/about-eu/institutions-bodies/european-committee-regions_fi

 

]]>
21 http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243785-millainen-haaste-katalonia-on-eulle#comments Ulkomaat Euroopan unioni Katalonia Mon, 02 Oct 2017 06:09:17 +0000 Lars-Erik Wilskman http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243785-millainen-haaste-katalonia-on-eulle
Oikeisto on muuttuva käsite http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243732-oikeisto-on-muuttuva-kasite <p>&nbsp;</p><p>Nykypäivässä oli mielenkiintoinen haastattelu eduskunnan todennäköisesti tulevasta puheenjohtajasta Ilkka Kanervasta. Jutussa Kanerva allekirjoittaa arvion, jonka mukaan hänellä &rdquo;oli kaksi päätavoitetta: kokoomuksen hallituskelpoisuuden palauttaminen sekä puolueen sisäisen oikeiston nujertaminen.&rdquo; Näin varmaan oli, mutta mikä se nujerrettava oikeisto oikein oli? Onko se sama kuin se mitä oikeistoksi nykyään kutsutaan?</p><p>&nbsp;</p><p>Väittäisi, ettei sillä oikeistolaisuudella, josta Kanervan haastattelussa puhutaan ole juurikaan tekemistä taloudellisen ajattelun kanssa, kuten moni oikeistolaisuuden nykyään näkee. Kyse oli suhtautumisesta Kekkoseen ja ennen muuta hänen ulkopolitiikkaansa. Kekkonen oli portinvartija hallitusvaltaan tai ei ehkä hänkään, vaan Tehtaankatu. Politiikassa, jos jotain halutaan saada aikaan, hallitusvalta on se, jolla on suurin merkitys. Poikkeuslailla saatiin EEC-vapaakauppasopimus, niin uskon edelleen. Oikeistolaisuudella ja Kekkosen vastustamisella ei taloudellisen ajattelulla ollut juuri merkitystä.</p><p>&nbsp;</p><p>Kokoomus kutsuu itseään nykyään keskustaoikeistolaiseksi puolueeksi. Puolueen sisällä oikeaa laitaa edustaisivat he, jotka haluaisivat vaihtaa CDU:n Ludwig Erhardin sosiaalisen markkinatalouden vapaan markkinatalouden suuntaan aina klassiseen markkinatalouteen asti. Yksinkertaistettuna kyse on siitä saako ja kuinka paljon markkinoiden menoon julkinen valta lainsäädännön keinoin puutua. Ulkopolitiikassa tämä on sitoutumista länteen EU:n jäsenenä ja kättelyvälin pitämistä suureen ja mahtavaan Venäjään.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt näytetään käyttävän kiistaa siitä ovatko perussuomalaiset ja heihin verrattavissa olevat eurooppalaiset puolueet äärioikeistolaisia. Suomessa ollaan aika yksimielisiä siitä, että Isänmaallinen Kansanliike IKL oli äärioikeistolainen puolue. Kyse ei heidänkään osaltaan ollut taloudellisesta ajattelusta, vaan lähinnä nationalismista ja erityisesti kommunismin vastaisuudesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Nationalismin ja rasismin liitto yhdistettynä asenne konservatismiin on se, joka määrittää nykyistä äärioikeistoa, minun mielestäni. Sen sijaan suhtautuminen talousteorioihin tai sosiaalipolitiikkaan ei sitä tee. EU-vastaisuus muistuttaa nyt sitä ongelmaa, jota vastaan Ilkka Kanerva taisteli. Koomista on, että EU-vastaisuus on käytännössä samaa kuin Venäjän ulkopolitiikan tukeminen ja ollaanko sillä isänmaan asialla, sen aika näyttää, mutta epäilen ettei.</p><p>&nbsp;</p><p>Vanhat vasemmiston hellimät näkemykset oikeistosta ja vasemmistosta elävät edelleen ja osa meitä on väkisinkin juurtunut niihin. Minusta pitäisi pyrkiä erottamaan toisistaan se mitä tarkoitetaan oikeistolaisella talousajattelulla ja suhtautumisella muuhun ajassa liikkuvaan. Sama koskee vasemmistoa, jossa vasemmistoliitto on luopunut sosialismista, mutta sosialidemokraatit eivät, vaan jopa leikittelevät taas tuolla ajatuksella.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Nykypäivässä oli mielenkiintoinen haastattelu eduskunnan todennäköisesti tulevasta puheenjohtajasta Ilkka Kanervasta. Jutussa Kanerva allekirjoittaa arvion, jonka mukaan hänellä ”oli kaksi päätavoitetta: kokoomuksen hallituskelpoisuuden palauttaminen sekä puolueen sisäisen oikeiston nujertaminen.” Näin varmaan oli, mutta mikä se nujerrettava oikeisto oikein oli? Onko se sama kuin se mitä oikeistoksi nykyään kutsutaan?

 

Väittäisi, ettei sillä oikeistolaisuudella, josta Kanervan haastattelussa puhutaan ole juurikaan tekemistä taloudellisen ajattelun kanssa, kuten moni oikeistolaisuuden nykyään näkee. Kyse oli suhtautumisesta Kekkoseen ja ennen muuta hänen ulkopolitiikkaansa. Kekkonen oli portinvartija hallitusvaltaan tai ei ehkä hänkään, vaan Tehtaankatu. Politiikassa, jos jotain halutaan saada aikaan, hallitusvalta on se, jolla on suurin merkitys. Poikkeuslailla saatiin EEC-vapaakauppasopimus, niin uskon edelleen. Oikeistolaisuudella ja Kekkosen vastustamisella ei taloudellisen ajattelulla ollut juuri merkitystä.

 

Kokoomus kutsuu itseään nykyään keskustaoikeistolaiseksi puolueeksi. Puolueen sisällä oikeaa laitaa edustaisivat he, jotka haluaisivat vaihtaa CDU:n Ludwig Erhardin sosiaalisen markkinatalouden vapaan markkinatalouden suuntaan aina klassiseen markkinatalouteen asti. Yksinkertaistettuna kyse on siitä saako ja kuinka paljon markkinoiden menoon julkinen valta lainsäädännön keinoin puutua. Ulkopolitiikassa tämä on sitoutumista länteen EU:n jäsenenä ja kättelyvälin pitämistä suureen ja mahtavaan Venäjään.

 

Nyt näytetään käyttävän kiistaa siitä ovatko perussuomalaiset ja heihin verrattavissa olevat eurooppalaiset puolueet äärioikeistolaisia. Suomessa ollaan aika yksimielisiä siitä, että Isänmaallinen Kansanliike IKL oli äärioikeistolainen puolue. Kyse ei heidänkään osaltaan ollut taloudellisesta ajattelusta, vaan lähinnä nationalismista ja erityisesti kommunismin vastaisuudesta.

 

Nationalismin ja rasismin liitto yhdistettynä asenne konservatismiin on se, joka määrittää nykyistä äärioikeistoa, minun mielestäni. Sen sijaan suhtautuminen talousteorioihin tai sosiaalipolitiikkaan ei sitä tee. EU-vastaisuus muistuttaa nyt sitä ongelmaa, jota vastaan Ilkka Kanerva taisteli. Koomista on, että EU-vastaisuus on käytännössä samaa kuin Venäjän ulkopolitiikan tukeminen ja ollaanko sillä isänmaan asialla, sen aika näyttää, mutta epäilen ettei.

 

Vanhat vasemmiston hellimät näkemykset oikeistosta ja vasemmistosta elävät edelleen ja osa meitä on väkisinkin juurtunut niihin. Minusta pitäisi pyrkiä erottamaan toisistaan se mitä tarkoitetaan oikeistolaisella talousajattelulla ja suhtautumisella muuhun ajassa liikkuvaan. Sama koskee vasemmistoa, jossa vasemmistoliitto on luopunut sosialismista, mutta sosialidemokraatit eivät, vaan jopa leikittelevät taas tuolla ajatuksella.

 

 

 

]]>
7 http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243732-oikeisto-on-muuttuva-kasite#comments Sun, 01 Oct 2017 08:19:25 +0000 Lars-Erik Wilskman http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243732-oikeisto-on-muuttuva-kasite