Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Fri, 18 May 2018 08:46:02 +0300 fi Tarjolla olevan työvoiman laatu ratkaisee http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255468-tarjolla-olevan-tyovoiman-laatu-ratkaisee <p>&nbsp;</p><p>Suomessa on paljon työttömiä, vajaa työllistettyjä ja piilotyöttömiä. Heistä ei näytä olevan apua joidenkin alojen työvoimapulaan. Ammattitaito ja koulutus ei työvoimareservillämme riitä. Työnperässä ei olla kovin innokkaita muuttamaan ja ehkä pieni osa tyytyy sosiaaliturvastamme koostuvaan &rdquo;kansalaispalkkaan&rdquo; tai pitää &rdquo;pimeitä töitä&rdquo; itselleen edullisempana. Ei työvoimapula käskemällä tai kepillä ratkea.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun työvoimapulan taustalla olevat syyt ovat monet yhden ainoan ratkaisumallin esittäminen on mahdotonta.&nbsp; Ulkomaisen työvoiman rajoittamaton tuonti EU:n ulkopuolelta on viimeksi tullut esiin, STTK:n taholta. Esitykseen liittyi myös vaatimus työelämän pelisääntöjen tiukemmasta valvonnasta. Minusta tämä esitys on hyvä.</p><p>&nbsp;</p><p>Hallituspuolueista siniset toppaavat STTK:n esityksen. Siniset pitävät emopuolueestaan periytyvistä maahanmuuton vastaisista asenteista kiinni. Jos nyt tähän lisätään puolustusministeri Niinistön naisten asepalvelua koskeva kannanotto, voidaan alkaa muodostaa kuvaa mitä &rdquo;uudistusmielinen konservatismi&rdquo; käytännössä tarkoittaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt TE-keskukset ovat löysentäneet linjaansa. Siniset voivat vielä, kun hallituksessa ovat voivat pitää hyväksymänsä linja, mutta todellisuudessa tulkinta on muuttunut.</p><p>&nbsp;</p><p>Maahanmuutto ei voi olla ainoa työvoimapoliittinen keino työvoiman turvaamiseksi. Koulutus, muuntokoulutus, palkkaus ja palkkauksen ja sosiaaliturvan yhteisvaikutusten tarkastelu tulee maahanmuuton lisäksi pitää keinovalikoimassa.</p><p>&nbsp;</p><p>Vaikka työvoimapulaa on eri aloilla vaikeammin paikattavia ja siksi parhaiten maahanmuuttoon soveltuvia ovat paremmin palkatut alat. Meillä on lisäksi turvapaikkaa odottavissa työvoimaresurssi, joka voitaisiin sekin ottaa linjaa löysäämällä paremmin käyttöön.</p><p>&nbsp;</p><p>Eläkeläisissä meillä on uusi osaava työvoimareservi, jonka houkutteluun kannattaisi siihenkin satsata.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Suomessa on paljon työttömiä, vajaa työllistettyjä ja piilotyöttömiä. Heistä ei näytä olevan apua joidenkin alojen työvoimapulaan. Ammattitaito ja koulutus ei työvoimareservillämme riitä. Työnperässä ei olla kovin innokkaita muuttamaan ja ehkä pieni osa tyytyy sosiaaliturvastamme koostuvaan ”kansalaispalkkaan” tai pitää ”pimeitä töitä” itselleen edullisempana. Ei työvoimapula käskemällä tai kepillä ratkea.

 

Kun työvoimapulan taustalla olevat syyt ovat monet yhden ainoan ratkaisumallin esittäminen on mahdotonta.  Ulkomaisen työvoiman rajoittamaton tuonti EU:n ulkopuolelta on viimeksi tullut esiin, STTK:n taholta. Esitykseen liittyi myös vaatimus työelämän pelisääntöjen tiukemmasta valvonnasta. Minusta tämä esitys on hyvä.

 

Hallituspuolueista siniset toppaavat STTK:n esityksen. Siniset pitävät emopuolueestaan periytyvistä maahanmuuton vastaisista asenteista kiinni. Jos nyt tähän lisätään puolustusministeri Niinistön naisten asepalvelua koskeva kannanotto, voidaan alkaa muodostaa kuvaa mitä ”uudistusmielinen konservatismi” käytännössä tarkoittaa.

 

Nyt TE-keskukset ovat löysentäneet linjaansa. Siniset voivat vielä, kun hallituksessa ovat voivat pitää hyväksymänsä linja, mutta todellisuudessa tulkinta on muuttunut.

 

Maahanmuutto ei voi olla ainoa työvoimapoliittinen keino työvoiman turvaamiseksi. Koulutus, muuntokoulutus, palkkaus ja palkkauksen ja sosiaaliturvan yhteisvaikutusten tarkastelu tulee maahanmuuton lisäksi pitää keinovalikoimassa.

 

Vaikka työvoimapulaa on eri aloilla vaikeammin paikattavia ja siksi parhaiten maahanmuuttoon soveltuvia ovat paremmin palkatut alat. Meillä on lisäksi turvapaikkaa odottavissa työvoimaresurssi, joka voitaisiin sekin ottaa linjaa löysäämällä paremmin käyttöön.

 

Eläkeläisissä meillä on uusi osaava työvoimareservi, jonka houkutteluun kannattaisi siihenkin satsata.

 

 

]]>
12 http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255468-tarjolla-olevan-tyovoiman-laatu-ratkaisee#comments Fri, 18 May 2018 05:46:02 +0000 Lars-Erik Wilskman http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255468-tarjolla-olevan-tyovoiman-laatu-ratkaisee
Auttaako näkyvyys? http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255427-auttaako-nakyvyys <p>Sinisten kannatus ei juuri nouse näkyvyydestä huolimatta. Kokoomuksen kannatus ei juuri laske näkyvyydestä huolimatta. Demareiden kannatus näyttää nyt heidän kannaltaan hyvältä ja näkyvyydellä lienee siinä ansionsa. Perussuomalaisista näkyy nykyisin lähinnä Huhtasaari, no niin.</p><p>Journalistit uskovat usein ohjailevansa kansan mielipidettä, varmaan se politiikasta vähemmän kiinnostuneiden ja niiden, jotka ottavat politiikan ja poliitikot osan viihdeteollisuutta pitääkin paikansa. Kohujuttuja on ollut, mutta vaikutukset ovat luokkaa olemattomat.</p><p>Tämä näkyvyys tuli mieleeni oheisesta uutisesta <a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/hs-gallup-sdp-yha-suosituin-puolue-sinisten-suosio-matalalla-nakyvyydesta-huolimatta/6912318#gs.ziVkRCQ"><u>https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/hs-gallup-sdp-yha-suosituin-puolue-sinisten-suosio-matalalla-nakyvyydesta-huolimatta/6912318#gs.ziVkRCQ</u></a></p><p>Sinisten kannatus on edelleen 1,7 %. &nbsp;Saa nähdä auttaako julistautuminen uudistusmieliseksi konservatiivipuolueeksi asiaa. Epäilen, sillä meillä on jo sellainen.</p><p>Kokoomuksen kannatus on nyt 20,5. Harkimon lähtö ei suuria merkinnyt hän oli tuskin koskaan muuta kuin yksinäinen ratsasta. Kosken esiintyminen ei sekään yllättänyt ainakaan hänen äänestäjiään. Esiintyminen varmasti patoaa virtaa kokoomukseen päin, eipä juuri muuta.</p><p>Mikä on nostattanut demareita. Viimeaikaiset politiikan sisältöön liittyvä vaalilupaukset tuskin ovat HS:n viimeiseen mielipidetiedusteluun vaikuttaneet 21.2% johtunee jostain muusta. Demareiden nousu mielipidetutkimusten kärkeen selittynee lähinnä perussuomalaisten kannatuksen laskulla.</p><p>Perussuomalaisten kannatus on 7,7%. En usko sen siitä juuri nouseva ilman yllättävää pakolaistulvaa. En usko sen laskevankaan gradun tähden.</p><p>Keskustan kannatus seisoo 15,7 prosentissa. Auttaako puoluekokous, saa nähdä. Ainakaan mitään kovin kiinnostavaa ei ulkopuolisen silmiin ole vielä puoluekokousvalmisteluista sattunut. Tuolla luvulla pääministerin paikka menee.</p><p>Vihreiden 14,2 % on sekin vaikeasti selitettävissä.</p><p>Rkp: n ja KD: n kannatukset ovat niin vakiintuneita, että moisen luvut houkuttelevat jo sinisiäkin tavoittelemaan niitä.&nbsp; No täyte puolueita hallituksiin usein tarvitaan. Rkp nyt 4.4% ja Kd 3,8%.</p><p>Ryhmään muut, joka sisältänee, Harkimon liikkeestä kommunisteihin ulottuvan joukon, kannatus oli 2,1%</p><p>Täyttyy sanoa, etteivät poliittiset mannerlaatat pieninistä liiku.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sinisten kannatus ei juuri nouse näkyvyydestä huolimatta. Kokoomuksen kannatus ei juuri laske näkyvyydestä huolimatta. Demareiden kannatus näyttää nyt heidän kannaltaan hyvältä ja näkyvyydellä lienee siinä ansionsa. Perussuomalaisista näkyy nykyisin lähinnä Huhtasaari, no niin.

Journalistit uskovat usein ohjailevansa kansan mielipidettä, varmaan se politiikasta vähemmän kiinnostuneiden ja niiden, jotka ottavat politiikan ja poliitikot osan viihdeteollisuutta pitääkin paikansa. Kohujuttuja on ollut, mutta vaikutukset ovat luokkaa olemattomat.

Tämä näkyvyys tuli mieleeni oheisesta uutisesta https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/hs-gallup-sdp-yha-suosituin-puolue-sinisten-suosio-matalalla-nakyvyydesta-huolimatta/6912318#gs.ziVkRCQ

Sinisten kannatus on edelleen 1,7 %.  Saa nähdä auttaako julistautuminen uudistusmieliseksi konservatiivipuolueeksi asiaa. Epäilen, sillä meillä on jo sellainen.

Kokoomuksen kannatus on nyt 20,5. Harkimon lähtö ei suuria merkinnyt hän oli tuskin koskaan muuta kuin yksinäinen ratsasta. Kosken esiintyminen ei sekään yllättänyt ainakaan hänen äänestäjiään. Esiintyminen varmasti patoaa virtaa kokoomukseen päin, eipä juuri muuta.

Mikä on nostattanut demareita. Viimeaikaiset politiikan sisältöön liittyvä vaalilupaukset tuskin ovat HS:n viimeiseen mielipidetiedusteluun vaikuttaneet 21.2% johtunee jostain muusta. Demareiden nousu mielipidetutkimusten kärkeen selittynee lähinnä perussuomalaisten kannatuksen laskulla.

Perussuomalaisten kannatus on 7,7%. En usko sen siitä juuri nouseva ilman yllättävää pakolaistulvaa. En usko sen laskevankaan gradun tähden.

Keskustan kannatus seisoo 15,7 prosentissa. Auttaako puoluekokous, saa nähdä. Ainakaan mitään kovin kiinnostavaa ei ulkopuolisen silmiin ole vielä puoluekokousvalmisteluista sattunut. Tuolla luvulla pääministerin paikka menee.

Vihreiden 14,2 % on sekin vaikeasti selitettävissä.

Rkp: n ja KD: n kannatukset ovat niin vakiintuneita, että moisen luvut houkuttelevat jo sinisiäkin tavoittelemaan niitä.  No täyte puolueita hallituksiin usein tarvitaan. Rkp nyt 4.4% ja Kd 3,8%.

Ryhmään muut, joka sisältänee, Harkimon liikkeestä kommunisteihin ulottuvan joukon, kannatus oli 2,1%

Täyttyy sanoa, etteivät poliittiset mannerlaatat pieninistä liiku. 

]]>
5 http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255427-auttaako-nakyvyys#comments Thu, 17 May 2018 07:28:16 +0000 Lars-Erik Wilskman http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255427-auttaako-nakyvyys
Iranista railo USA:n ja EU:n välille? http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255063-iranista-railo-usa-ja-eun-valille <p>Yhdysvaltain vetäytyminen Iranin ydinsulkusopimuksesta aiheuttaa Euroopan unionille ongelman. On mielenkiintoista seurata mitä EU tekee, kun amerikkalaisten pakotteet alkavat. Unionimailla on isoja bisneksiä Iranissa, mutta USA on tärkeämpi kauppakumppani ja liittolainen.</p><p>&nbsp;</p><p>Sopimuksista on pidettävä kiinni, on kaunis periaate, jotta suurvallat eivät aina noudata. Euroopan unioni on taloudellinen suurvalta ja sotilaallinen kääpiö, jonka yhteinen puolustus- ja ulkopolitiikka ottaa vasta haparoivia alkuaskeleitaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos Euroopan unioni pitää Iranin ydinsulkusopimuksesta kiinni tavalla joka haittaa amerikkalaisia vaikutukset voivat olla suuret. Ainakin unionin on syytä ryhtyä nopeasti luomaan puolustuskykyä, joka ei ole riippuvainen amerikkalaisista. Vaikka taipuminen Trumpin tahtoon onkin nöyryytys eurooppalaisille, niin sitä voisi kutsua reaalipolitiikaksi. &nbsp;Arvelen tämän vaihtoehdon tulevan valituksia jonkun ajan kuluttua.</p><p>&nbsp;</p><p>Toinen mahdollisuus on, että Trump palaa aiheeseen Natosta. Sillä voisi olla unionin syventämistä nopeuttava vaikutus. Siis nopeampi kuin tällä Iran päätöksellä.</p><p>&nbsp;</p><p>Yhdysvallat, Ruotsi ja Suomi tekivät eilen aiesopimuksen, jonka merkitystä tulee sitäkin arvioida sen suhteen mitä erimielisyydestä Iranin ydinsulkusopimuksesta ja amerikkalaisten uusista pakotteista seuraa.</p> Yhdysvaltain vetäytyminen Iranin ydinsulkusopimuksesta aiheuttaa Euroopan unionille ongelman. On mielenkiintoista seurata mitä EU tekee, kun amerikkalaisten pakotteet alkavat. Unionimailla on isoja bisneksiä Iranissa, mutta USA on tärkeämpi kauppakumppani ja liittolainen.

 

Sopimuksista on pidettävä kiinni, on kaunis periaate, jotta suurvallat eivät aina noudata. Euroopan unioni on taloudellinen suurvalta ja sotilaallinen kääpiö, jonka yhteinen puolustus- ja ulkopolitiikka ottaa vasta haparoivia alkuaskeleitaan.

 

Jos Euroopan unioni pitää Iranin ydinsulkusopimuksesta kiinni tavalla joka haittaa amerikkalaisia vaikutukset voivat olla suuret. Ainakin unionin on syytä ryhtyä nopeasti luomaan puolustuskykyä, joka ei ole riippuvainen amerikkalaisista. Vaikka taipuminen Trumpin tahtoon onkin nöyryytys eurooppalaisille, niin sitä voisi kutsua reaalipolitiikaksi.  Arvelen tämän vaihtoehdon tulevan valituksia jonkun ajan kuluttua.

 

Toinen mahdollisuus on, että Trump palaa aiheeseen Natosta. Sillä voisi olla unionin syventämistä nopeuttava vaikutus. Siis nopeampi kuin tällä Iran päätöksellä.

 

Yhdysvallat, Ruotsi ja Suomi tekivät eilen aiesopimuksen, jonka merkitystä tulee sitäkin arvioida sen suhteen mitä erimielisyydestä Iranin ydinsulkusopimuksesta ja amerikkalaisten uusista pakotteista seuraa.

]]>
8 http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255063-iranista-railo-usa-ja-eun-valille#comments Ulkomaat Iranin ydinsopimus Wed, 09 May 2018 06:21:19 +0000 Lars-Erik Wilskman http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255063-iranista-railo-usa-ja-eun-valille
Valtiokapitalismista luovuttava? http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254981-valtiokapitalismista-luovuttava <p>Klassisen liberalismin mukainen yhteiskunta eli tilanne jossa valtio turvaa vain henkirievun ja omaisuuden, korvautui 1800-luvun loppupuolella valtiokapitalismilla, joka mahdollisti nykyisen elämänmenomme laajentaessaan valtiolle annettuja tehtäviä muun muassa sosiaalipolitiikkaa ja koulutukseen sekä mahdollisti työelämään liittyvän säätelyn.</p><p>&nbsp;</p><p>Klassisen liberalismin soveltaminen yhteiskuntaan, johti vastareaktiona sosialismin nousuun verisine seurauksineen. Klassinen liberalismi korvatiinkin useissa maissa, kuten meillä, valtiokapitalismilla.</p><p>&nbsp;</p><p>Vaikka valtiokapitalismia en teuraaksi veisikään, sitä voidaan tarvittaessa joustavoittaa ja tässä on se olennainen poliittinen kysymys. Sitä onkin joustavoitettu luomalla sopimusyhteiskunta. Jota nyt haluttaisiin muuttaa työelämän osalta luopumalla kollektiivisista sopimuksista yksilöiden ja työnantajan välisien sopimusten hyväksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Klassinen liberalismi menetti otteensa 1800-luvun lopulla suurteollisuuden muuttaessa työelämää. Nyt kun klassista markkinataloutta taas tarjotaan digitalisaatio ja robotit tekevät ehkä suurempaa vallankumousta kuin savupiipputeollisuus aikanaan.</p><p>&nbsp;</p><p>En usko, että ihmisluonto on sitten 1800-luvun kovasti muuttunut. Klassinen liberalismi on sen verran raju tapa yrittää luoda hyvinvointia, että pelkään sen johtavan ihan muuhun, kuin mihin sitä toivovat haluavat.</p><p>&nbsp;</p><p>Työntekijän ja työnantajan välistä sopimista on kehitetty ja voidaan kehittää. &nbsp;Henkilökohtaiseen tuntemiseen ja luottamukseen perustuva suhde vai toteutua vain hyvin pienillä työpaikoilla ja vain silloin kun isäntävaltaa käyttävä on moraaliltaan malliyksilö.</p><p>&nbsp;</p><p>Valtiokapitalismi, sosiaalisen markkinatalouden muodossa, on varsin joustava ja tehokkaaksi osoittautunut tapa luoda isoille joukoille hyvinvointi ja samalla turvata yhteiskunnan vakaus. Kollektiivisopimuksista luopuminen johtaisi todennäköisesti työmarkkinoiden säätelyyn pikkutarkasti lainsäädäntöteitse ja se taas olisi liberalismin kannalta ehkä nykytilannetta tukahduttavampaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Klassisen liberalismin mukainen yhteiskunta eli tilanne jossa valtio turvaa vain henkirievun ja omaisuuden, korvautui 1800-luvun loppupuolella valtiokapitalismilla, joka mahdollisti nykyisen elämänmenomme laajentaessaan valtiolle annettuja tehtäviä muun muassa sosiaalipolitiikkaa ja koulutukseen sekä mahdollisti työelämään liittyvän säätelyn.

 

Klassisen liberalismin soveltaminen yhteiskuntaan, johti vastareaktiona sosialismin nousuun verisine seurauksineen. Klassinen liberalismi korvatiinkin useissa maissa, kuten meillä, valtiokapitalismilla.

 

Vaikka valtiokapitalismia en teuraaksi veisikään, sitä voidaan tarvittaessa joustavoittaa ja tässä on se olennainen poliittinen kysymys. Sitä onkin joustavoitettu luomalla sopimusyhteiskunta. Jota nyt haluttaisiin muuttaa työelämän osalta luopumalla kollektiivisista sopimuksista yksilöiden ja työnantajan välisien sopimusten hyväksi.

 

Klassinen liberalismi menetti otteensa 1800-luvun lopulla suurteollisuuden muuttaessa työelämää. Nyt kun klassista markkinataloutta taas tarjotaan digitalisaatio ja robotit tekevät ehkä suurempaa vallankumousta kuin savupiipputeollisuus aikanaan.

 

En usko, että ihmisluonto on sitten 1800-luvun kovasti muuttunut. Klassinen liberalismi on sen verran raju tapa yrittää luoda hyvinvointia, että pelkään sen johtavan ihan muuhun, kuin mihin sitä toivovat haluavat.

 

Työntekijän ja työnantajan välistä sopimista on kehitetty ja voidaan kehittää.  Henkilökohtaiseen tuntemiseen ja luottamukseen perustuva suhde vai toteutua vain hyvin pienillä työpaikoilla ja vain silloin kun isäntävaltaa käyttävä on moraaliltaan malliyksilö.

 

Valtiokapitalismi, sosiaalisen markkinatalouden muodossa, on varsin joustava ja tehokkaaksi osoittautunut tapa luoda isoille joukoille hyvinvointi ja samalla turvata yhteiskunnan vakaus. Kollektiivisopimuksista luopuminen johtaisi todennäköisesti työmarkkinoiden säätelyyn pikkutarkasti lainsäädäntöteitse ja se taas olisi liberalismin kannalta ehkä nykytilannetta tukahduttavampaa.

]]>
1 http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254981-valtiokapitalismista-luovuttava#comments Mon, 07 May 2018 15:20:20 +0000 Lars-Erik Wilskman http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254981-valtiokapitalismista-luovuttava
Orpolla ei ole hätää http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254779-orpolla-ei-ole-hataa <p>Ylen viimeisin mielipidetutkimus <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10187200" title="https://yle.fi/uutiset/3-10187200">https://yle.fi/uutiset/3-10187200</a> näyttää kokoomuksen kannatuksen laskua. Syyksi uumoillaan Harkimo, Lepomäki ja sote. Kannatuksen laskusta huolimatta kokoomus on yhä suurin puolue 20,2 % kantansa kertoneista ilmoitti kannattavansa sitä. Se on suurempi osuus kuin eduskuntavaaleissa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kokoomuksen puoluekokous lähestyy. Kiehunta kokoomuksen osalta saattaa liittyä siihen ainakin Lepomäen osalta. Profiilia kannattaa tässä ajankohdassa nostaa, vaikka ei vielä mihinkään pyrkisikään. Harkimolla lienee vaikutusta vain liikkuvien äänestäjien osalta. Viime vaaleissa hän oli poliittinen jokeri Uudellamaalla, mutta ehkä jokerit eikä politiikka selittää parhaiten hänen silloista menestystään. Politiikan kannalta kokoomukselle hankalin on paikallinen kuohunta soten ympärillä. Aina löytyy väkeä, jotka eivät ymmärrä kompromissien välttämättömyyttä Suomalaisessa politiikassa. Edellä en tarkoittanut pormestareita ja kaupunginjohtajia, jotka vain hoitavat rajattua tonttiaan. Jos kannatuksen lasku on notkahdus, niin puoluekokouksessa Orpolla ja kumppaneilla ei ole hätäpäivää.</p><p>&nbsp;</p><p>Sosialidemokraatit näyttävät Rinteen puheiden myötä aloittaneen pitkän vaalikampanjan. Tässä mittauksessa Rinteen lupausten vaikutus ei vielä näy. Tulos oli pienoinen lasku 20% vastanneista. Kuitenkin hengittäminen Orpon niskaan varmaan innostaa puolueväkeä. Saa kuitenkin nähdä millaisen vastaanoton Rinteen puheet saavat, osa voi tuntea demareiden taas tunkevan sormiaan veronmaksajien lompakolle.</p><p>&nbsp;</p><p>Keskusta elpyi 17% on kuitenkin vielä kaukana viime eduskuntavaalien tuloksesta. Puolueella on pian puoluekokouksensa silläkin. Sipilä voinee olla rauhallinen, kun mitään irtiotto yrityksiä ei näy.</p><p>&nbsp;</p><p>Vihreiden kannatus 14,9 % vastanneista oli keskustan veroinen parannus kannatuksessa, muuta poliittisesti se on mielenkiintoisempi. Rakennetaanpa hallitusta vaalien jälkeen miten tahansa. vihreät saatetaan tai joudutaan ottamaan siihen mukaan. Jotkut puhuvat vihreistä nimenomaan blokkipolitiikan yhteydessä ja Rinteen, Aallon ja Anderssonin ryhmää tarjotaan yhdeksi blokiksi. Aallon ja Anderssonin jotenkin ymmärrän, mutta Rinne lienee olisi outo lintu tai pikemminkin norsu tuossa porukassa.</p><p>&nbsp;</p><p>Vasemmistoliiton kannatus on nyt 9,1% ja sen taisteluparin perussuomalaisten 8,5%. Edellinen on nostanut kannatustaan jälkimmäinen menettänyt.</p><p>&nbsp;</p><p>Rkp:n 3,7% ja KD: 3,3% ovat melko vakio kamaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Sinisten 1,5% näyttää vakiintuneelta kannatukselta. Sinisten ja ryhmän muut 1,8%, johon kai tämä uusi liike luettaisiin, on kiusallisesti pienempi kuin mielipidetiedustelun virhemarginaali.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ylen viimeisin mielipidetutkimus https://yle.fi/uutiset/3-10187200 näyttää kokoomuksen kannatuksen laskua. Syyksi uumoillaan Harkimo, Lepomäki ja sote. Kannatuksen laskusta huolimatta kokoomus on yhä suurin puolue 20,2 % kantansa kertoneista ilmoitti kannattavansa sitä. Se on suurempi osuus kuin eduskuntavaaleissa.

 

Kokoomuksen puoluekokous lähestyy. Kiehunta kokoomuksen osalta saattaa liittyä siihen ainakin Lepomäen osalta. Profiilia kannattaa tässä ajankohdassa nostaa, vaikka ei vielä mihinkään pyrkisikään. Harkimolla lienee vaikutusta vain liikkuvien äänestäjien osalta. Viime vaaleissa hän oli poliittinen jokeri Uudellamaalla, mutta ehkä jokerit eikä politiikka selittää parhaiten hänen silloista menestystään. Politiikan kannalta kokoomukselle hankalin on paikallinen kuohunta soten ympärillä. Aina löytyy väkeä, jotka eivät ymmärrä kompromissien välttämättömyyttä Suomalaisessa politiikassa. Edellä en tarkoittanut pormestareita ja kaupunginjohtajia, jotka vain hoitavat rajattua tonttiaan. Jos kannatuksen lasku on notkahdus, niin puoluekokouksessa Orpolla ja kumppaneilla ei ole hätäpäivää.

 

Sosialidemokraatit näyttävät Rinteen puheiden myötä aloittaneen pitkän vaalikampanjan. Tässä mittauksessa Rinteen lupausten vaikutus ei vielä näy. Tulos oli pienoinen lasku 20% vastanneista. Kuitenkin hengittäminen Orpon niskaan varmaan innostaa puolueväkeä. Saa kuitenkin nähdä millaisen vastaanoton Rinteen puheet saavat, osa voi tuntea demareiden taas tunkevan sormiaan veronmaksajien lompakolle.

 

Keskusta elpyi 17% on kuitenkin vielä kaukana viime eduskuntavaalien tuloksesta. Puolueella on pian puoluekokouksensa silläkin. Sipilä voinee olla rauhallinen, kun mitään irtiotto yrityksiä ei näy.

 

Vihreiden kannatus 14,9 % vastanneista oli keskustan veroinen parannus kannatuksessa, muuta poliittisesti se on mielenkiintoisempi. Rakennetaanpa hallitusta vaalien jälkeen miten tahansa. vihreät saatetaan tai joudutaan ottamaan siihen mukaan. Jotkut puhuvat vihreistä nimenomaan blokkipolitiikan yhteydessä ja Rinteen, Aallon ja Anderssonin ryhmää tarjotaan yhdeksi blokiksi. Aallon ja Anderssonin jotenkin ymmärrän, mutta Rinne lienee olisi outo lintu tai pikemminkin norsu tuossa porukassa.

 

Vasemmistoliiton kannatus on nyt 9,1% ja sen taisteluparin perussuomalaisten 8,5%. Edellinen on nostanut kannatustaan jälkimmäinen menettänyt.

 

Rkp:n 3,7% ja KD: 3,3% ovat melko vakio kamaa.

 

Sinisten 1,5% näyttää vakiintuneelta kannatukselta. Sinisten ja ryhmän muut 1,8%, johon kai tämä uusi liike luettaisiin, on kiusallisesti pienempi kuin mielipidetiedustelun virhemarginaali.

 

]]>
4 http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254779-orpolla-ei-ole-hataa#comments Thu, 03 May 2018 04:03:06 +0000 Lars-Erik Wilskman http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254779-orpolla-ei-ole-hataa
Nukkuvat "nationalistit" muutosvoima? http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254684-nukkuvat-nationalistit-muutosvoima <p>Äänioikeutettuja, jotka eivät käytä äänioikeuttaan oli viime eduskuntavaaleissa hiukan yli 33 prosenttia kaikista. &nbsp;On ilmiselvää, että jos tämä äänestämästä pidättäytynyt joukko lähtisi uurnille eduskunnan kokoonpano saattaisi muuttua.</p><p>&nbsp;</p><p>Millaisia ajatuksia vaienneilla äänestäjillä oikein on Taloustutkimuksen tutkimuksen <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005662871.html"><u>https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005662871.html</u></a> äänestysprosentin nousu johtaisi konservatiivisempaan ja nationalistisempaan suuntaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Aikaisemiin on kiven kovaan väitetty, että alhainen äänestysprosentti suosisi porvareita, joissa noita &rdquo;konservatiiveja&rdquo; ja &rdquo;nationalisteja&rdquo; löytyy.</p><p>&nbsp;</p><p>Perhearvot ja nihkeä suhtautuminen kehitysapuun ja maahanmuuttoon ovat asioita, joihin uskovia löytyy lähes jokaisesta puolueesta, joten tuskin niillä vaaleja ratkaistaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Poliittisista tarjokkaista Harkimo, Jungner, Enbuske poppoo vaikuttaisi vähän samalaiselta, mitä Naomi Klein kuvaa kirjoittaessaan brändin merkityksestä kirjassaan &rdquo;Kun ei ei riitä&rdquo;. Tosin vielä on vaikeaa sanoa mitä sisältöä tuo joukko politiikkaan tarjoaa. Ehkäpä kaikkea kaikille ja kaikkia vastaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Väyrynenkin saattaa tähän mainitussa tutkimuksessa mainittuun konservatiivisen nationalismin oljenkorteen tarttua. Tosin hän varmaan kutsuisi sitä alkiolaisuudeksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Perussuomalaiset tuskin tuosta tutkimuksessa mainitusta &rdquo;konservatiivi- nationalisti&rdquo; ryhmästä kovin paljon hyötyisivät, Perussuomalaisilla on liikaa sellaista äärirasitetta, jota konservatiivit usein vierovat.</p><p>&nbsp;</p><p>Eduskuntavaaleissa kovin kamppailu käydään puolueiden sisällä ehdokkaiden välillä. En yhtään ihmettelisi, että jotkut ehdokkaat pyrkisivät markkinoimaan itseään erityisesti näiden äänestämästä pidättäytyneiden suuntaan tutkimuksessa kuvatuilla &rdquo;konservatiivis- nationalistisilla&rdquo; arvoilla. Epäilen kuitenkin, ettei niillä kovin näyttäviin poliittisiin asemiin päästä, eduskuntaan ehkä.</p><p>&nbsp;</p><p>Konservatiivisuus, nationalistisuus, liberaalisuus, fasistisuus, äärioikeistolaisuus jne. ovat kaikki määritelmiä joiden sisältö riippuu pitkälti määritelmän käyttäjän tietoisesta tai tiedostamattomasta asenteesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Kannattaa panna merkille, ettei kyseinen tutkimus koskee arvoja. Raadollisessa maailmassa äänestetään paljon myös hyödyn vuoksi. Siksi on huolestuttavinta julkaistussa jutussa, on se, että osa äänioikeutetuista tuntuu luovuttaneen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Äänioikeutettuja, jotka eivät käytä äänioikeuttaan oli viime eduskuntavaaleissa hiukan yli 33 prosenttia kaikista.  On ilmiselvää, että jos tämä äänestämästä pidättäytynyt joukko lähtisi uurnille eduskunnan kokoonpano saattaisi muuttua.

 

Millaisia ajatuksia vaienneilla äänestäjillä oikein on Taloustutkimuksen tutkimuksen https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005662871.html äänestysprosentin nousu johtaisi konservatiivisempaan ja nationalistisempaan suuntaan.

 

Aikaisemiin on kiven kovaan väitetty, että alhainen äänestysprosentti suosisi porvareita, joissa noita ”konservatiiveja” ja ”nationalisteja” löytyy.

 

Perhearvot ja nihkeä suhtautuminen kehitysapuun ja maahanmuuttoon ovat asioita, joihin uskovia löytyy lähes jokaisesta puolueesta, joten tuskin niillä vaaleja ratkaistaan.

 

Poliittisista tarjokkaista Harkimo, Jungner, Enbuske poppoo vaikuttaisi vähän samalaiselta, mitä Naomi Klein kuvaa kirjoittaessaan brändin merkityksestä kirjassaan ”Kun ei ei riitä”. Tosin vielä on vaikeaa sanoa mitä sisältöä tuo joukko politiikkaan tarjoaa. Ehkäpä kaikkea kaikille ja kaikkia vastaan.

 

Väyrynenkin saattaa tähän mainitussa tutkimuksessa mainittuun konservatiivisen nationalismin oljenkorteen tarttua. Tosin hän varmaan kutsuisi sitä alkiolaisuudeksi.

 

Perussuomalaiset tuskin tuosta tutkimuksessa mainitusta ”konservatiivi- nationalisti” ryhmästä kovin paljon hyötyisivät, Perussuomalaisilla on liikaa sellaista äärirasitetta, jota konservatiivit usein vierovat.

 

Eduskuntavaaleissa kovin kamppailu käydään puolueiden sisällä ehdokkaiden välillä. En yhtään ihmettelisi, että jotkut ehdokkaat pyrkisivät markkinoimaan itseään erityisesti näiden äänestämästä pidättäytyneiden suuntaan tutkimuksessa kuvatuilla ”konservatiivis- nationalistisilla” arvoilla. Epäilen kuitenkin, ettei niillä kovin näyttäviin poliittisiin asemiin päästä, eduskuntaan ehkä.

 

Konservatiivisuus, nationalistisuus, liberaalisuus, fasistisuus, äärioikeistolaisuus jne. ovat kaikki määritelmiä joiden sisältö riippuu pitkälti määritelmän käyttäjän tietoisesta tai tiedostamattomasta asenteesta.

 

Kannattaa panna merkille, ettei kyseinen tutkimus koskee arvoja. Raadollisessa maailmassa äänestetään paljon myös hyödyn vuoksi. Siksi on huolestuttavinta julkaistussa jutussa, on se, että osa äänioikeutetuista tuntuu luovuttaneen.

]]>
12 http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254684-nukkuvat-nationalistit-muutosvoima#comments Tue, 01 May 2018 07:34:40 +0000 Lars-Erik Wilskman http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254684-nukkuvat-nationalistit-muutosvoima
Presidentti 2024 http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254478-presidentti-2024 <p>&nbsp;</p><p>Pikkuhiljaa on alettu spekuloida kenestä tulee seuraava Tasavallan Presidentti ja kysellä millainen hänen tulisi olla. Verkkouutiset on julkaissut halutuista presidentin ominaisuuksista mielipidetutkimuksen ja tuonut aineksia nimien suhteen <a href="https://www.verkkouutiset.fi/verkkouutisten-kysely-millainen-presidentti-vuonna-2024/"><u>https://www.verkkouutiset.fi/verkkouutisten-kysely-millainen-presidentti-vuonna-2024/</u></a> ja&nbsp;https://www.verkkouutiset.fi/heita-voitaisiin-aanestaa-presidentiksi-2024/</p><p>&nbsp;</p><p>Vaikka presidentinvaalikeskustelu ei nyt ihan ajankohtaisinta ole, niin sillä on silti oma mielenkiintonsa.</p><p>&nbsp;</p><p>Oma ehdokkaani mainituista olisi Alexander Stubb, jonka edustavuus ja tunnettavuus maailmanjohtajien parissa lienee tästä joukosta ylivoimainen. &nbsp;Shortsit ja tikkataulut lienevät jo taakse jäänyttä elämää. Jyrki Katainen on kansainvälisesti tunnettu nimi, joka hänkin pystyisi hyvinkin edustamaan ja ajamaan Suomen etua kansainvälisillä kentillä.</p><p>&nbsp;</p><p>Olli Rehn kävisi hänkin minulle, jos toiselle kierrokselle päädyttäisiin.&nbsp; Pekka Haaviston kansainvälinen asiantuntemus liittyy tärkeisiin asioihin, muttei niihin suhteisiin, jotka ovat Suomelle keskeisimpiä.</p><p>&nbsp;</p><p>Mainituista naisehdokkaista Jutta Urpilainen lienee kansainvälisesti kokenein, mutta tuskinpa demarilla on mahdollisuuksia.</p><p>&nbsp;</p><p>Osa mainituista ehdokkaista enemmän kotimaan politiikkaan kuuluvia. Vapaavuoresta voisi hyvinkin tulla pääministeri, jos malttaisi Helsingin pormestarin toimesta luopua.</p><p>Halla-aho tuskin tulee kysymykseen.</p><p>Vuoteen 2004 on aikaa ja paljon ehtii tapahtua. Minäkin ehdin muuttaa mieltäni, jos perusteita on.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Pikkuhiljaa on alettu spekuloida kenestä tulee seuraava Tasavallan Presidentti ja kysellä millainen hänen tulisi olla. Verkkouutiset on julkaissut halutuista presidentin ominaisuuksista mielipidetutkimuksen ja tuonut aineksia nimien suhteen https://www.verkkouutiset.fi/verkkouutisten-kysely-millainen-presidentti-vuonna-2024/ ja https://www.verkkouutiset.fi/heita-voitaisiin-aanestaa-presidentiksi-2024/

 

Vaikka presidentinvaalikeskustelu ei nyt ihan ajankohtaisinta ole, niin sillä on silti oma mielenkiintonsa.

 

Oma ehdokkaani mainituista olisi Alexander Stubb, jonka edustavuus ja tunnettavuus maailmanjohtajien parissa lienee tästä joukosta ylivoimainen.  Shortsit ja tikkataulut lienevät jo taakse jäänyttä elämää. Jyrki Katainen on kansainvälisesti tunnettu nimi, joka hänkin pystyisi hyvinkin edustamaan ja ajamaan Suomen etua kansainvälisillä kentillä.

 

Olli Rehn kävisi hänkin minulle, jos toiselle kierrokselle päädyttäisiin.  Pekka Haaviston kansainvälinen asiantuntemus liittyy tärkeisiin asioihin, muttei niihin suhteisiin, jotka ovat Suomelle keskeisimpiä.

 

Mainituista naisehdokkaista Jutta Urpilainen lienee kansainvälisesti kokenein, mutta tuskinpa demarilla on mahdollisuuksia.

 

Osa mainituista ehdokkaista enemmän kotimaan politiikkaan kuuluvia. Vapaavuoresta voisi hyvinkin tulla pääministeri, jos malttaisi Helsingin pormestarin toimesta luopua.

Halla-aho tuskin tulee kysymykseen.

Vuoteen 2004 on aikaa ja paljon ehtii tapahtua. Minäkin ehdin muuttaa mieltäni, jos perusteita on.

 

]]>
7 http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254478-presidentti-2024#comments Fri, 27 Apr 2018 06:29:23 +0000 Lars-Erik Wilskman http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254478-presidentti-2024
Harkimo meni ja Turunen tuli http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254342-harkimo-meni-ja-turunen-tuli <p>Kokoomuksen eduskuntaryhmän ovi käy tiuhaan. &nbsp;Lähtijöitä Harkimon tapaan tuskin on enempää, mutta tulijoita Turusen tapaan saattaa olla enemmänkin. Harkimon lähdöllä voi olla yksilöön liittyviä syitä ja moni näkee Turusen tulolle ajankohtaan liittyviä syitä.</p><p>&nbsp;</p><p>Saako kokoomus lisää kansanedustajia sinisistä? Perussuomalaisten listoilta valituista puolue on saanut jo kaksi. &nbsp;Loppujen lopuksi useimmat sinisistä kansanedustajista vaikuttavat sellaisilta, joiden poliittisia ajatuksia kokoomuksen joukoista löytyy sellaisenaan jo nyt.</p><p>&nbsp;</p><p>Harkimon lähdön yhteydessä syynä on viitattu siihen, että mies ei olisi joukkuepelaaja. Voi olla niinkin, mutta itse epäilen, että kyse oli tottumattomuudesta politiikan tekemisen. Politiikka on kompromissien tekoa. Henkilötasolla se on usein ruhonleikkausta muistuttavaa. Kiire ja liika suulaus ei ole hyvästä. Yleensä eteneminen vaati, että henkilö koetaan kilpailijoittensa joukossa pienimmäksi mahdolliseksi uhkaksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Harkimo ja Turunen taitavat tulla kovin erilaisista kuplista, joita kokoomuksessa on. Harkimon on julkisuudessa ylivoimaisesti näkyvämpi kupla, mutta Turusen kupla paljon suurempi.</p><p>&nbsp;</p><p>Hajoaako hallitus? Voi olla, jos sinisten joukot hajoavat entisestään. Kokoomus on avosylin ottamassa vastaan ja niin taitaa olla keskustakin. Turuseen hallitus ei kaadu. Paljon riippuu siitä jaksavatko nykyiset siniset kansanedustajat uhrautua vaaleja ajatellen ministeriensä puolesta. He hallituksen kohtalon ratkaisevat.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kokoomuksen eduskuntaryhmän ovi käy tiuhaan.  Lähtijöitä Harkimon tapaan tuskin on enempää, mutta tulijoita Turusen tapaan saattaa olla enemmänkin. Harkimon lähdöllä voi olla yksilöön liittyviä syitä ja moni näkee Turusen tulolle ajankohtaan liittyviä syitä.

 

Saako kokoomus lisää kansanedustajia sinisistä? Perussuomalaisten listoilta valituista puolue on saanut jo kaksi.  Loppujen lopuksi useimmat sinisistä kansanedustajista vaikuttavat sellaisilta, joiden poliittisia ajatuksia kokoomuksen joukoista löytyy sellaisenaan jo nyt.

 

Harkimon lähdön yhteydessä syynä on viitattu siihen, että mies ei olisi joukkuepelaaja. Voi olla niinkin, mutta itse epäilen, että kyse oli tottumattomuudesta politiikan tekemisen. Politiikka on kompromissien tekoa. Henkilötasolla se on usein ruhonleikkausta muistuttavaa. Kiire ja liika suulaus ei ole hyvästä. Yleensä eteneminen vaati, että henkilö koetaan kilpailijoittensa joukossa pienimmäksi mahdolliseksi uhkaksi.

 

Harkimo ja Turunen taitavat tulla kovin erilaisista kuplista, joita kokoomuksessa on. Harkimon on julkisuudessa ylivoimaisesti näkyvämpi kupla, mutta Turusen kupla paljon suurempi.

 

Hajoaako hallitus? Voi olla, jos sinisten joukot hajoavat entisestään. Kokoomus on avosylin ottamassa vastaan ja niin taitaa olla keskustakin. Turuseen hallitus ei kaadu. Paljon riippuu siitä jaksavatko nykyiset siniset kansanedustajat uhrautua vaaleja ajatellen ministeriensä puolesta. He hallituksen kohtalon ratkaisevat.

 

]]>
0 http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254342-harkimo-meni-ja-turunen-tuli#comments Tue, 24 Apr 2018 11:29:37 +0000 Lars-Erik Wilskman http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254342-harkimo-meni-ja-turunen-tuli
Viihdepuolue? http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254038-viihdepuolue <p>Huhutaan, että Suomeen oltaisiin perustamassa uutta puoluetta <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10166495"><u>https://yle.fi/uutiset/3-10166495</u></a> . Monet linkin takaa löytyvistä nimistä ovat niin sanotusti televisiosta tuttuja, lähinnä mainoskanavilta.</p><p>Macronin menestys Ranskassa lienee taustalla, samoin kuin puoluekenttämme vanhakantaisuus.</p><p>Onko puoluekentällä tilaa uudelle puolueelle ja olisivatko, joista Yle otsikkoon nostaa Hjallis Harkimon uskottavia nimiä uuden puolueen viemiseksi menestykseen? Itse en usko tähän.</p><p>Vanhojen puolueiden sinisiä myöden on kuitenkin syytä ruveta pohdiskelemaan miten luoda itsestään myyvää kuvaa nykyisessä mediaympäristössä, jossa yksinkertaistetulla propagandalla on yhä hallitsevampi osuus.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Huhutaan, että Suomeen oltaisiin perustamassa uutta puoluetta https://yle.fi/uutiset/3-10166495 . Monet linkin takaa löytyvistä nimistä ovat niin sanotusti televisiosta tuttuja, lähinnä mainoskanavilta.

Macronin menestys Ranskassa lienee taustalla, samoin kuin puoluekenttämme vanhakantaisuus.

Onko puoluekentällä tilaa uudelle puolueelle ja olisivatko, joista Yle otsikkoon nostaa Hjallis Harkimon uskottavia nimiä uuden puolueen viemiseksi menestykseen? Itse en usko tähän.

Vanhojen puolueiden sinisiä myöden on kuitenkin syytä ruveta pohdiskelemaan miten luoda itsestään myyvää kuvaa nykyisessä mediaympäristössä, jossa yksinkertaistetulla propagandalla on yhä hallitsevampi osuus.

 

 

]]>
9 http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254038-viihdepuolue#comments Thu, 19 Apr 2018 05:28:40 +0000 Lars-Erik Wilskman http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254038-viihdepuolue
Suomi seis, nyt menee hyvin http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253993-suomi-seis-nyt-menee-hyvin <p>Noususuhdanne ja työttömyyden lasku saattavat olla selitys Sdp: gallupmenetykseen viimeisimmässä HS:n julkaisemassa mittauksessa <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005645553.html"><u>https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005645553.html</u></a> . Sdp Puolueena takaa parhaiten, ettei yhteiskunnassa muutosta tapahdu. Se sopii politiikkana puolueelle, jonka kannattajakunnasta suuri osa on jo ikääntymässä.</p><p>&nbsp;</p><p>Hallitusta gallupin tulos ei helli. Sitä voi hyvin selittää sen pyrkimyksellä vahvistaa yhteiskuntaamme kohtaamaan seuraava suhdannekuoppa. Uudistamisen osaltakin tärkein oppositiovoima lienevät perustuslakiasianatuntijat, joiden kannatusta kansan keskuudessa ei mitata.</p><p>&nbsp;</p><p>Puoluekannatusten muutoksissa pitää silmään kokoomus, jonka lievän aleneman pistäisin sote kapinallisten piikkiin ja sinisten kannatuksen pikkarainen nousu, jolle en löydä muuta selitystä kuin onnistunut julkisuushakuisuuden. Omasta mielestäni soten ympärillä oleva kapinointi on hedelmätöntä.&nbsp; Valtaosa ihmisistä ei välitä siitä onko palvelu yksityistä vai julkista kunhan siihen pääsee. Sote ja maakuntauudistukseen liittyvät valtarakenteiden muutokset eivät hetkauta muita kuin asianosaisia ja politiikan innokkaita seurailijoita.</p><p>&nbsp;</p><p>Tietysti on muistettava puolueidenkin kannatuskehityksen kohdalla vanha viisaus, jonka mukaan niin on, jos siltä näyttää.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Noususuhdanne ja työttömyyden lasku saattavat olla selitys Sdp: gallupmenetykseen viimeisimmässä HS:n julkaisemassa mittauksessa https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005645553.html . Sdp Puolueena takaa parhaiten, ettei yhteiskunnassa muutosta tapahdu. Se sopii politiikkana puolueelle, jonka kannattajakunnasta suuri osa on jo ikääntymässä.

 

Hallitusta gallupin tulos ei helli. Sitä voi hyvin selittää sen pyrkimyksellä vahvistaa yhteiskuntaamme kohtaamaan seuraava suhdannekuoppa. Uudistamisen osaltakin tärkein oppositiovoima lienevät perustuslakiasianatuntijat, joiden kannatusta kansan keskuudessa ei mitata.

 

Puoluekannatusten muutoksissa pitää silmään kokoomus, jonka lievän aleneman pistäisin sote kapinallisten piikkiin ja sinisten kannatuksen pikkarainen nousu, jolle en löydä muuta selitystä kuin onnistunut julkisuushakuisuuden. Omasta mielestäni soten ympärillä oleva kapinointi on hedelmätöntä.  Valtaosa ihmisistä ei välitä siitä onko palvelu yksityistä vai julkista kunhan siihen pääsee. Sote ja maakuntauudistukseen liittyvät valtarakenteiden muutokset eivät hetkauta muita kuin asianosaisia ja politiikan innokkaita seurailijoita.

 

Tietysti on muistettava puolueidenkin kannatuskehityksen kohdalla vanha viisaus, jonka mukaan niin on, jos siltä näyttää.

 

 

]]>
9 http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253993-suomi-seis-nyt-menee-hyvin#comments Wed, 18 Apr 2018 08:25:23 +0000 Lars-Erik Wilskman http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253993-suomi-seis-nyt-menee-hyvin