Tilatun makuinen mielenosoitus

Katselin eilen uutisista paria kymmentä herraa ja rouvaa, jotka esiintyivät kovin tilatun makuisessa mielenosoituksessa. Joukko keski-ikäisiä kunnanvaltuutettuja, mahtoivatkohan saada esiintymisestään korvausta tilaisuuden lavastajilta? Tulisi saada sillä he hankkivat julkisuutta myös aamun Hesarista puolen sivun verran. Tosin tilaisuus taisi sopia kyseisen lehden linjaan.

Mielenosoitus oli suunnattu hallitusta vastaan, vaikka sen muodollinen syykin oli kuntauudistusta pohtivan työryhmän esitys selvitysalueista. Kyse oli siis puhtaasta propagandasta.

Uusmaalaisena minua kiinnostivat ne argumentit, joilla mielenosoittajat puolustivat omien kuntiensa itsenäisyyttä. Päällimmäinen perustelu oli, että nyt palvelut ovat hyvät. Tässä lainauksia kyseisen kuntauudistustyöryhmän mietinnöstä  Pohjois-Karjalan kuntien huoltosuhteen tulevaisuudesta. Jo nyt ja huomenna vielä enemmän nämä kunnat ovat tulonsiirtojen varassa.

-          Väestöllinen huoltosuhde heikkenee rajusti vuoteen 2030. Maakunnan kunnista paras

huoltosuhde tulee olemaan Kontiolahdella 72,6. Myös Joensuu jää alle 80:n 76,0:n huoltosuhteellaan.

Maakunnan kunnista peräti kymmenessä huoltosuhde tulee olemaan yli

100, eli huollettavia on enemmän kuin työikäisiä. Nämä kunnat ovat Outokumpu, Tohmajärvi,

Kitee, Nurmes, Rääkkylä, Juuka, Ilomantsi, Kesälahti, Valtimo ja Lieksa. Kunnista

kahdeksan viimeksi mainittua tulevat vuonna 2030 olemaan koko Suomen kuntakentässä

epäedullisimmassa viidenneksessä, eli niiden huoltosuhde on yli 110. Lisäksi Tohmajärvi,

Outokumpu ja Polvijärvi ovat toiseksi huonoimmassa viidenneksessä yli 100 huoltosuhteillaan.

Maakunnan vaikein huoltosuhde tulee olemaan Lieksassa, jossa tulee olemaan

137 huollettavaa 100 työikäistä kohden. Tämä on kolmanneksi suurin huoltosuhde koko

Suomessa. Hälyttävään, yli 130 huoltosuhteeseen, on etenemässä myös Valtimo (130,7).

Yli 120 huoltosuhde on myös Juuassa, Ilomantsissa ja Kesälahdella.

-          Pohjois-Karjalan kunnista Ilomantsissa, Juuassa, Kesälahdella, Nurmeksella, Polvijärvellä,

Rääkkylässä, Tohmajärvellä ja Valtimossa valtionosuudet muodostavat tulopohjasta

erittäin suuren osan. Valtionosuuksien osuus tulopohjasta oli niissä vuonna 2010 ainakin

40 prosenttia

 Lähde : http://valtioneuvosto.fi/kunnat/Pohjois-Karjala.pdf

Tiedän, että syytinki-Suomi on tullut jäädäkseen, mutta se tulee kohtuuttoman kalliiksi jos sen julkisektorin rakenteet museoidaan. Myönnän myös, että ennusteet voivat olla väärässä ja esim. jossain alueen kunnassa yritystoiminta voi puhjeta renessanssiin ja väestörakenteen suunta kokea käännöksen, vaikkapa kaivostoiminnan tai läheisen rajan ansiosta.

Olen täysin vakuuttunut siitä, että tavalliset kansalaiset ja jopa kuntapäättäjät ymmärtävät kuntauudistusten välttämättömyyden pitkällä tähtäimellä. Nyt aluekierroksella olevan mietinnön tarkoitus toteutuu, mikäli se auttaa tekemään työryhmän selvitysalueita julkistalouden ja palvelurakenteidenkannalta parempia esityksiä kuntarakenteeksi.

Mielestäni sellaisia esityksiä ei kannata tehdä, jotka ovat kustannusneutraaleja ja vielä vähemmän kustannuksia nostavia, muuten kuin äärimmäisissä poikkeustapauksissa lyhyt aikaisesti. Jos kunta ei pysty eduskunnan säätämän lainsäädännön puitteissa ilman massiivisia tulonsiirtoja hoitamaan sille asetettuja palvelutehtäviä, on minun mielestäni perusteltua lakkauttaa se. Jos taas kunnat halutaan säilyttää nykyisellään karsimalla niiden tehtäviä, on myös tyydyttävä siihen, että palvelut heikkenevät, sillä tehtävät eivät automaattisesti siirry valtiolle. Tästä kärsisi erityisesti ne, jotka nykyisin kunnanpalveluja eniten käyttävät.