Ammattikoulutus kaikille

Taataan ammattikoulutus kaikille. Tämä SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylyn ajatus seuraavaan hallitusohjelmaan on hyvä. Tarvitaan kunnianhimoisia tavoitteita.  Tällainen tavoite sopii mille hallituspohjalle tahansa. Erityisen hyvin se sopisi Kokoomukselle.

Hyvillä asioilla on kuitenkin toinenkin puolensa. Tosiasiassa kaikki tehtiin mitä vaan eivät ammattia itselleen hanki, vaikka se tehtäisiin kuinka helpoksi. Syitä ja syyllisiä on monia. Elinkeinoelämä tarvitsee myös ammattiin kouluttamatonta väkeä. Itse asiassa liika koulutus oli jokin aika sitten EK:n huolista yksi suurimmista. Tämä oli silloin kun ammattikorkeakouluhuuma oli kiihkeimmillään. Mistä saataisiin pitsakuskit, kysyttiin silloin.

Tarvitaan suuria sosiaalipoliittisia ratkaisuja, jotta ammattikoulutus kaikille toteutuisi. Koulutuksen tarjoajista ei ole puutetta, mutta miten saada väki kouluun.

Nuorten osalta ongelman ydin on vanhemmissa, joilta vanhemmuus on kadonnut. Mutta pakolla ei aikuisia pystytä muuttamaan ja massahuostaanotot ovat mahdottomia. Etsivä sosiaalityö on vaikeaa ja eikä kohderyhmäkään ole aina vain tietty sosiaaliryhmä. Tarvetta olisi kaikkialla.

Mitä aikuisiin ammattitaidottomiin tulee, niin näennäiskoulutusta on jo kokeiltu. Se johtaa vain turhautumisiin ja väärinkäytöksiin. Koulutuksen laatu on tärkeää. Eikä koulutuslinjoja pitäisi perustaa niiden edullisuuden mukaan, eikä valtionapujen maksimoimiseksi. Näitäkin on nähty, eikä vain aikuiskoulutuksessa.

Ammattitaidon korostaminen on luontevaa esityksen tekijälle SAK:lle, toivottavasti sitä ei siirretä syrjään tekijästään johtuen. Näin tuskin käy. Sen sijaan nyt olisi hyvä tilaisuus yliopistouudistuksen jatkeeksi tehdä kokonaisuudistus ammatilliseen koulutukseen. Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa olisi tässä mitä tärkeintä. Sen nykyiset tarpeet tulisi joustavalla koulutuspaikkakäytännöllä ottaa paremmin huomioon. Samalla pitäisi muistaa, että kunkin alan työvoiman tarvetta on mahdotonta pitkällä tähtäimellä ennustaa. Semmoista eräs 70-luvun koulutuskomitea yritti.

Aikuiskoulutuksen osalta alueellisen elinkeinorakenteen huomioiminen on erityisen tärkeää. Vanhempi väki muuttaa nihkeästi työn perässä.

Kuitenkin kaiken perusta on turvattu lapsuus ja jos sitä ei ole sosiaalinen syrjäytyminen ja koulutus motivaation puuttuminen on todennäköistä. Tätä ei pitäisi unohtaa kun pyritään takaamaan ammattikoulutus kaikille, sillä jos perusta unohtuu niin mitään koulutuksen rakenneuudistukset ja raharuiskeet eivät auta