Ihan oikeesti Mielipiteitä politiikan katsomosta käsin.

Tulevien vanhuspäätösten vaikutusten ennakointia

Skandaali tehostetun palveluasumisen toteutumisessa on ilmeinen. Jotain on tehtävä ja jos jotain halutaan aikaansaada se maksaa.

 

Hoivapalvelun kriisin yksi syy on, että nyt käytetyllä rahamäärällä ei hyvää hoitoa kaikkialla kaikille pystytä järjestämään. Tarvitaan kaikkia kansalaisia koskevia päätöksiä verotuksen, koulutuksen ja mahdollisesti myös kansalaisvelvollisuuksien osalta.

 

Mitä hoivakodilta nykyään edellytetään, siihen voi itse kukin tutustua esim. tästä varsin laajasta, mutta kansantajuisesta linkistä https://media.sitra.fi/2017/02/23070332/Tehostetun_palveluasumisen_saantokirja-5.pdf . Jokainen voi päätellä, että vaaditun tasoisen palvelun takaaminen ei ole helppoa. Pelkkä koulutetun henkilöstön saatavuus, ja sitä edellytetään, myös sijaisten osalta, on ongelmallista. Tyttö kadulta ja käsipari ei ratkaise henkilöstöpulaa. Naisvaltaisella alalla henkilöstön suunnittelussa on otettava huomion perhevapaat, lasten sairastelut ym. Yhteen täytettävään toimeen tarvitaan vähintään 1,5 henkilöä.

 

Terveys- ja sosiaalialan koulutus on sekin ollut voimakkaan arvostelun kohteena. Koulutettujen määrä on asetettu valmistuvien laadun edelle. Alalle pyrkiviä aletaan taas testailla, jos opetusministerin tahto toteutuu. Mahdottomimmat pystyttänee testeillä karsimaan, mutta sataprosenttiseen tulokseen en usko.

 

Ongelmana on myös se, että koulutettua henkilöstöä ei niin vain syrjäseuduille löydy, vaikka työssäkäyntialueita on venytetty reippaasti.

 

Hallitus suunnittelee myös lisäbudjettia laitosten valvonnan tehostamiseksi. Jos se toteutuu ja valvonta tehostuu, se paljastanee lyhyellä tähtäimellä lisää epäkohtia, mutta parantaa jatkossa tilannetta.

 

Kuka ja miten parannukset niin hoitajamitoituksen kuin muidenkin terveys- ja sosiaalitoimen laitosten epäkohtien korjaamiseen maksetaan? Nykytilanteessa vanhuksen palvelun tilaaja on useimmissa tapauksissa kunta, jatkossa ehkä maakunta. Tilaajat ovat ”tarkan markan ihmisiä” ehkä vähän liiankin tarkan. Sopimus osaamisessakin voi olla puutteita, jos vessapaperirullan tilaamisesta laskutetaan erikseen. Vanhukselle jäävä raha hoitopaikan laskun jälkeen on niin pieni, että se saattaa mennä pelkkiin lääkekuluihin ja lääkärin käyntiin.

 

 On selvää, että vanhusten hoivamenot kasvavat jo ilman laadun kohottamistakin. Edessä on kova keskustelu siitä, miten tämä rahoitetaan. Todennäköisin kohde on hoivattavan omaisuus ja sen realisointi hoivattavan poismenon jälkeen. Perillisille esitetään lasku. Tasapuolisesti tämä ei kaikkia tule kohtelemaan, mutta ehkä sen nähdään edistävän tasa-arvoa. Eli perinnöt muodossa, jos toisessa asuntovarallisuus, yritykset, maat ja metsät ovat mielessä.

 

Jos halutaan pelkästään pikakoulutettuja ”auttavia käsiä”, niin ehdotettu kansalaispalvelus niille, jotka eivät halua suorittaa asepalvelusta, loisi riittävän jatkuvasti uudistuvan palvelureservin.  Kuusi kuukautta, josta osa koulutusta ja osa palvelua toimisi yhteisenä kansalaiskokemuksena, jolla voisi olla myönteistä vaikutusta myös pitemmällä tähtäimellä. Epäilen kuitenkin, että vanhenemisen kohtaaminen voi osoittautua liian rankaksi.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

SDP:n johdolla tehty lakialoite on monella tavalla puutteellinen, ei riitä 0,7 luvun lisääminen lakiin, kuten eilen kirjoitin.

Pakollinen 0,7:n hoitajamitoitus edellyttäisi heti 4 200 uuden hoitajan palkkaamista, mutta heitä ei työmarkkinoilta noin vain löydy.

Nykyinen laki ei estä sopimasta hoitajamitoitusta vaikka 0,7 tasolle tai suuremmaksi. Sehän on sopimustekstistä kiinni.

Sitä vaan olen ihmettellyt, ettei yhtään kuntapäättäjää ole nostettu esille.
Kristiinankaupungissa, jossa laitos suljettiin, RKP:llä on valtuustossa yksin enemmistö. Alavudella tässä tuoreessa tapauksessa kepun ja persuilla on kaksistaan valtuuston enemmistö.

Käyttäjän jaga kuva
Lars-Erik Wilskman

Olen samaa mieltä kuntapäättäjien roolista. Kyseessä on kuntien osalta arvovalinta. Hyvää ei saa halvalla.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kirjoitus Turun sanomissa 3/2018:
"Eri alojen hoitajia oli maassamme työttömänä 18 887 henkilöä tammikuun tietojen mukaan. Tämä tuntuu oudolta yhtälöltä, koska hoitajista on koko ajan pulaa. Moni hoitaja pohtiikin alan vaihtoa, koska pätkätyö ei tuo sitä turvaa, mitä työtä tekevä ihminen tarvitsee."

"Naiset ovat jo vuosia äänestäneet jaloillaan ja jättäneet hoitajan ammatin, juuri sen epävarmuuden vuoksi. Hoidettavien määrä kuitenkin lisääntyy kaiken aikaa, esimerkiksi omaishoitajien hoitaessa läheisiään."

Vanhusten hoivaan muuntokoulutuksella yms löytynee kyllä väkeä, jos työolot ja esim jatkuvuus turvataan. Nyt vaan näyttää siltä, etteivät työolot houkuttele juuri ketään ja siellä lähinnä paletaan loppuun.

Käyttäjän jaga kuva
Lars-Erik Wilskman

Raaka totuus on, että naisvaltaisen hoitoalan palkkojen korottaminen on vaikea työmarkkinaongelma. Linjana on ollut, ettei mikään ala saisi ylittää vientialoja ja lisäksi mikään ammattikunta julkisella puolella ei saisi saada suurempaa korotusta kuin muut julkisen alan työntekijät. Tilanne on osittain työntekijäjärjestöjen omaa aikaansaannosta.

Hoiva-ala tuskin palkoilla jatkossakaan kilpailee. Ehkä pätkätöiden osalta voitaisiin tehdä helpommin jotain. Sijaisten käyttöä voitaisiin vähentää lisäämällä vakinaisen työn tarjontaa. Yhdellä iskulla se ei kuitenkaan tapahdu.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Jos hoitajamitoitus kasvaa, niin rekrytointikin helpottuu. Tosin, nämä hoivajätit ovat sikäli maineensa pilanneet jo vuosien varrella, ettei niiden yksiköihin tule olemaan tunkua edelleenkään. Varsinkin ammattitaitoisten esimiesten saaminen on ollut todella vaikeaa näille ketjuille ja siksi siellä heiluu kaikenlaista tuulimyllynlämmittäjää pikkupomoina. Itse olen asian kokenut.

Hoivajätit ovat kasvattaneet markkinaosuuttaan epäterveellä tavalla ja ilmeisesti rahaa ei ole riittänyt asetusten mukaisen toiminnan järjestämiseen yksiköissä. Tuotto-odotukset ovat olleet epärealistiset.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

"Jos halutaan pelkästään pikakoulutettuja ”auttavia käsiä”, niin ehdotettu kansalaispalvelus niille, jotka eivät halua suorittaa asepalvelusta, loisi riittävän jatkuvasti uudistuvan palvelureservin. Kuusi kuukautta, josta osa koulutusta ja osa palvelua toimisi yhteisenä kansalaiskokemuksena, jolla voisi olla myönteistä vaikutusta myös pitemmällä tähtäimellä. Epäilen kuitenkin, että vanhenemisen kohtaaminen voi osoittautua liian rankaksi."

Pikakoulutettuja voidaan käyttää ehkäpä siivoamiseen, pyykkäämiseen ja pihatöihin yms. Nykyisin muutamat hoitajat tekevät hoitokodin kaikki työt, joten aikaa ei juuri jää potilaille. Apuhenkilöstöä ei enää ole - ennen oli sairaala-apulaisia, siivoojia, vahtimestareita...

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Yhdyskuntapalvelua on määrätty suorittamaan vanhainkoteihin.

https://yle.fi/uutiset/3-7780212

Käyttäjän IrmaAsikainen kuva
Irma Asikainen

Mitä pahaa sinä siinä näet? Siellä ei varmaan koskaan ole liikaa käsiä auttamassa ja miksi eivät nämä nuoret voisi opia paljonkin elämää, näkemällä myös tämän elinkaaren ongelmat, sillä sehän meillä jokaisella on edessämme. Ehkäpä se pitäisikin määrätä varusmiehille pakolliseksi, niin oppisivat nekin, jotka ekä ajautuvat päättämään niistä asoista, arvostamaan vanhustenhoidon tasoa.
Esi asia on sitten se, että näitä ei ehdottomasti pitäisi lukea henkilökuntaan, eli siihen nollapilkkujotain-vahvuuteen.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #11

"Mitä pahaa sinä siinä näet?"

? Kunhan totesin.

Käyttäjän IrmaAsikainen kuva
Irma Asikainen Vastaus kommenttiin #12
Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila

Ei tuota apuhenkilöstöä kuitenkaan voi minkään hyväntekeväisyyden varaan jättää tai ns. "vaihtoehtoisen maanpuolustuksen" varaan sen enempää. Kyllä työläinen on palkkansa ansainnut.

Eikä tämä ongelma rajoitu vain vanhustenhoitoon vaan myös varhaiskasvatukseen ja voisi sanoa että koko sote-sektoriiin.

Käyttäjän IrmaAsikainen kuva
Irma Asikainen

Siksipä lopetinkin komenttini toteamalla, ettei näitä pidä laskea työntekijöiden "muonavahvuuteen". Mutta jos näistä on tilapäisesti hyötyä ja helpotusta henkilöstön työtaakalle, niin mikä ettei. Parempi se, kuin tehdä tuolla jotain täysin merkityksetöntä työtä vain työn tekemisen (lue rangaistustarkoituksessa) ilosta.

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila Vastaus kommenttiin #17

Ilmaisia työntekijöitä ei pitäisi olla ollenkaan, ei missään työpaikalla. Työharjoittelijoillekkin pitäisi maksaa väh. se harjoittelijan palkaan jos sellanen tessistä löytyy kuten kaupan puolella.

Nämä ilamiset tekijät vain pitävät tätä julkisivua pystyssä. Ja miljoonabisnestä tekevillä yrityksillä ei saa olla mahdollisuutta käyttää ilmaista työvoimaa, kyllä heillä täytyy olla varaa maksaa palkkaa. Ei tämä mitään hyväntekeväisyyttä ole.

Muutenhan he riistävät sekä veronmaksajia, työntekijöitä ja vielä vanhuksia.
Jos ei ole varaa pyörittää näitä yksikköjä sääntöjen mukaan ne pitää kansallistaa valtiolle.

Käyttäjän IrmaAsikainen kuva
Irma Asikainen Vastaus kommenttiin #20

No voi pyhä jysäys sentään. Jos heidän pitää jotakin tehdä, niin miksei jotain hyödyllistä. Pitäisikö mennä ratapölkkyjä puhdistamaan niin kuin Venäjällä. Olette te kommarit kummallisia.

Käyttäjän IrmaAsikainen kuva
Irma Asikainen

"Naisvaltaisella alalla henkilöstön suunnittelussa on otettava huomion perhevapaat, lasten sairastelut ym. Yhteen täytettävään toimeen tarvitaan vähintään 1,5 henkilöä."
Nii'in, tässä se taas tuli. Naiset vaativat tasa-arvoa, mutta miten he voivat olla tasa-aarvoisia näillä kriteereillä. Eikö olisi tärkeämpää olla SAMAN ARVOINEN ja hyväksyä se biologinen eroavuus ja rakentaa elämä joko, lasten tekoa tai uraa silmällä pitäen? Meinaan, jos halutaan samat lähtökohdat miesten kanssa, pitää hyväksyä se tosiasia, että miehet eivät synnytä, eikä heillä ole muutenkaan kaikkia niitä nasen fyysiseen eroavuuteen kuuluvia ongelmia.
Samanarvoisuuttahan kaikilla on oikeus vaatia ja sen varmasti kaikki hyväksyvät. Nyt ängetään miehiä kotiäideiksi, vaikka se ei kuulu mitenkään mihisyyteen, joten kai miestenkin pitäisi alkaa miettiä, mille pohjalle he haluavat elämänsä rakentaa isyyden vai uran. Minusta tämä työnantajan piikkiin synnyttäminen ei ole mitenkään tuottavuutta tehostavaa toimintaa.

Käyttäjän jaga kuva
Lars-Erik Wilskman

Työmarkkinamme ovat voimakkaasti jakautuneet miesten ja naisten aloihin. Tämä on ongelma, oikeastaan häpeä. Tasa-arvon edistäminen on tärkeä tavoite, mutta tosiasioita ei silti pidä kieltää henkilöstömitoitusta pohdittaessa kun hoiva-alan henkilöstörakenne on mitä on.

Käyttäjän IrmaAsikainen kuva
Irma Asikainen

Siinä olen samaa mieltä, itsekkin Suomen ensimmäisiä "tyttötekuja" oltuani, että se asia pitäisi korjata - ei pelkästään siksi, että se lisäisi samanarvoisuutta, vaan lähinnä siksi, että se olisi paras tapa tasoittaa tätä miesten ja naisten palkkatason eroa. Se kun vaan näyttää valitettavasti olevan niin, että miehisellä rintaäänellä esitetty palkkatason korotusvaatimus näyttää olevan huomattavasti tehokkaampi.
Mutta, tietenkin, olen vahvasti myös sitä mieltä, että niin naisten kuin miestenkin olisi syytä katsoa peiliin ja kysyä hyvin kriittisesti itseltään, että onko minusta oikeasti tähän, sillä ihan liian usein, varsinkin naiset, naiset tuppautuvat tai tupataan miehiselle alalle, vaikka heillä ei ole lainkaan edellytyksiä pärjätä sillä tontilla ("kiintiönaiset" ovat usein hyvä esimerkki näistä alalle sopimattomista), työjarruista. Se kun on vaan niin, että yksikin kitisijä hyvin toimivassa porukassa voi pilata koko työyhteisön hengen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #10

"Se kun vaan näyttää valitettavasti olevan niin, että miehisellä rintaäänellä esitetty palkkatason korotusvaatimus näyttää olevan huomattavasti tehokkaampi."

Miksi naiset eivät mene lakkoon vanhainkodeissa joissa työolosuhteet ja palkat ovat surkeat?

Käyttäjän IrmaAsikainen kuva
Irma Asikainen Vastaus kommenttiin #13

En tiedä uskallanko tätä ääneen sanoa, mutta naiset ovat sen verran eripuraista porukkaa ja niissä on niin paljon arkajalkoja, etteivät ne kykene laajassa mittakaavassa toimimaan yhteisessä rintamassa. Tämä on valitettava totuus ja kun osa aina luistaa näistä vaatimuksista ja tekee sen työn rikkurina, niin eikö vaan työnantajapuoli osaa käyttää sitä hyväkseen.
Toinen merkittävä syy on se, että naiset toimivat usein sellaisilla aloilla, joissa tietty työvelvoite on lakonkin aikana olemassa (esim hoitoyö) ja se murentaa osaltaan tätä yhteistä tavoitteen saavuttamista. Onneksi nyt jo naisetkin ovat alkaneet ryhdistäytyä, mutta onko se liian vähän liian myöhään - se jää nähtäväksi.

Käyttäjän VilleKauppinen kuva
Ville Kauppinen

Lainsäädäntö on jo olemassa. Minusta koko homman pihvi on siinä, että karsitaan työvuorolistoilta konttorirotat, aku ankat ja joulupukit esimerkiksi automatisoidun ilmoituspalvelun kautta, joka ajaa perustarkastukset läpi; onko hoitaja olemassa, onko hän hoitaja, työ- ja vuorohistoria jne.

Se, onko se minimi sitten 0,5 tai 0,7 hoitajaa ei estä ihmistä kuolemasta tai jäämästä hoivaa vaille, mutta kun puhutaan suurien massojen keskiarvoista niin on todennäköistä, että suurempi määrä hoitajia takaa laadukkaamman hoidon. Sekä myös hoito- ja hoivatyön laatu ja työmukavuus paranee kun on enemmän käsipareja.

Mutta lainsäädännöllä on merkitystä vasta, kun sen toteutumista valvotaan ja valvojalla on keinot pakottaa valvottava noudattamaan lakia. Jostain syystä naivit suomalaiset kuvittelevat, että kun jotain kirjataan lakiin se on totta ja sitä noudatetaan sokeasti.

Käyttäjän IrmaAsikainen kuva
Irma Asikainen

"Jostain syystä naivit suomalaiset kuvittelevat, että kun jotain kirjataan lakiin se on totta ja sitä noudatetaan sokeasti."

Juurikin näin. Se laki ei merkitse yhtään mitään, jollei puolueetonta valvontakoneistoa ole. Tämä nykyinen virkamieskoneisto ei suinkaan takaa lain toteutumista, vaan se tomii lähinnä omien etujensa suojeluyhteisönä, eläen kuukauden pätkissä liksaapäivää odottaen, vapaana vastuusta ja työvelvoitteista. Ja mikä ironisinta, irtisanomislainsäädäntö suojaa virkamiestä, jollei tämä tee törkeää virkavirhettä ja kun ei tee mitään, ei tee myöskään virhettä.

Tällaista "mammutti tyhjiötä" me elätämme/ylläpodämme (suurella rahalla)ja sitten valitamme, kun mikään ei toimi. Virkaehtosopimukset uusiksi ja virkamiehille virkavastuu ja irtisanomissuoja on purettava. Se olisi suurin säästökohde mille puolueeelle tai hallitukselle tahansa.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Uusi kansalaisaloite - käykääpä allekirjoittamassa:

"Ikäihmisten ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoituksen vähimmäismäärä on kirjattava lakiin"

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3835

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Katsokaa alla olevasta ammattibarometrista oman alueenne työvoiman tilanne:

https://www.ammattibarometri.fi/posterivalinta.asp

On aika erikoista, että Keski-Suomen alueella on ylitarjontaa lähihoitajista.

Houkutelkaa nyt ihmeessä nämä hoitajat pian jollakin porkkanalla ympäri Suomen puuttuville vanhushoivan paikoille!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset