SDP marinoituu ja Sinisten loppu lähestyy
Antti Rinteen sairastelun ajalla demareita edustavat heidän varapuheenjohtajansa ja ensimmäisenä Sanna Marin. Nuori ainakin demareiden mittapuulla ja vasemmalta. Saa nähdä kuinka vahvassa marinadissa hautuneen puolueen Rinne tervehtyessään saa. On selvää, että Marin mielipiteineen muuttaa SDP:n kuvaa ja siten vaikuttaa vaaliasetelmiin. Laskeeko hän demareiden kannatusta vai nostaa riippuu siitä, vetoaako hän oikeasti nuoriin naisiin ja miten perussuomalaisia lähellä olevat miehet demareiden äänestäjäkunnassa väliaikaiseen vetäjäänsä suhtautuvat.
Sen verran voi rauhassa veikata, ettei Marin ainakaan helpota sinipunan aikaansaamista.
Kannatukseltaan Siniset ovat jo pitkään olleet puolueena henkitoreissaan. Maria Lohelan loikka propagandatempuksi Harkimon liikkeeseen ei sinänsä ollut yllätys. Lohela menetti protokollassa toisena olevan tasavallan toimen Kokoomukselle. Eikä sinisillä ollut pelisilmää tehdä tästä hallituskysymystä. Kosto sinisille ja kokoomuslaisille tuli viileänä. Kokoomuksen kannalta lähtö Harkimon porukkaan, vaikkei ehdolle asetukkaan, osuu kipeästi.
Harkimo on median suosikkipoika, jonka poliittinen merkitys on siinä, että jotkut toivovat hänen vievän kokoomuksen ääniä ja siten vahvistavan mahdollisuutta punavihreälle hallitukselle. Harkimoa vakavampi asia olisi, jos Lohela aiheuttaisi soten kaatumisen. Seurauksena ei olisi paluu vanhaan, vaan uusi ja yhtä sitkas yritys uudistuksen toteuttamiseen samanaikaisesti, kun koko sosiaaliturvaa yritettäisiin uudistaa.
Sinisistä voisi olettaa, että varmaan ministerikokemusta oleville leipäpuu löytyy ja vaalien jälkeen on ehdottomasti tyylikkäämpää siirtyä puolueesta toiseen.
Seuraavan hallituksen ohjelman työstäminen ei tule olemaan helppoa vihervasemmistolle, kun reaaliteetit ovat edessä:
-EU-puheenjohtajuus ja sen johtaminen
-valtion budjettipolitiikka, verotus, velanoton hallinta
-kirjaus hävittäjähankinnoista
-sote- ja maakuntauudistuksen jatkotoimet
-sosiaaliturvauudistus
-mahdollinen kirjaus Fennovoiman ydinvoimalan rakennusluvasta
-ilmasto- ja ympäristöpoliittiset tavoitteet
-sisäinen turvallisuus
-koulutuspolitiikka
-jne
-jne
Ilmoita asiaton viesti
Siksi kannatankin vanhoista, vakiintuneista, ja suurista puolueista muodostettavaa hallituspohjaa, jonka ohjelmassa päälinjat lyödään kiinni, mutta joustovarasta sovitaan.
Ilmoita asiaton viesti
En näe noissa oikeastaan kummempaa ongelmaa. Ehkä te kokoomuksessa näette.
Ilmoita asiaton viesti
Katsotaan vaalien jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Seppo-Juhaseni, totta puhut, joskin tahattasi. Puutun vain muutamaan kohtaan, jotta teksti ei paisuisi ylettömiin.
SJP: ”-valtion budjettipolitiikka, verotus, velanoton hallinta”
Tasaverotyyppisistä veroista takaisin terveempään, ansiotuloveron progressiota korostavaan sekä pääoma- ja ansiotuloverokannat yhdentävään on pitkä matka, sillä korjattavaa tämän(kin) laitaoikeaa edustavan hallituksen jäljiltä riittää. Haitalliset ja tehottomat yritystuet kategorisesti pois, joten 4-5 miljardia vuotta kohden säästöä – poislukien sellainen tuki, joka suoraan tulee kuluttajan hyväksi, on maan huoltovarmuuden suhteen välttämätön tai joka palvelee vaikkapa yrityksen henkilöstön muuntokoulutusta tarpeiden mukaan.
SJP: ”-sote- ja maakuntauudistuksen jatkotoimet”
Sote- ja maakuntauudistus oli lähtökohtaisesti susi syntyessään: miksi lähtökohtaisesti ehjä pitäisi korjata ja myllätä, kun viisas olisi lähtökohtaisesti keskittynyt vain olemassa olevan ehjän mallin ongelmien viilaukseen.
SJP: ”-sosiaaliturvauudistus”
Perustulokokeilu sitten päätettiin haudata vähin äänin. Vaikka porrastetun perustulon laajamittainen toteuttaminen edellyttäisi oman valuutan ja mieluiten kelluvana, kenties euronkin oloissa olisi saatu hyvää aikaan, jos tahtoa olisi ollut. Taso saisi olla realistinen niukkaan elantoon (Vasemmistoliiton malli 800, IPU:n 1000), työllistymisen ja työllistämisen kynnys olisi saatu alemmas, mutta tahtoa tällaiseen ei luonnollisesti tällaiselta hallitukselta voi odottaa: ihmisethän saattaisivat pääosin jopa voida kohtuuhyvin ja tuntea itsensä jopa tasaveroisiksi.
SJP: ”-koulutuspolitiikka”
Siehän vitsin murjaisit jälleen. Tällä pelikaudella on niistetty miljardi koulutuskentästä päiväkodeista alkaen yliopistoihin asti eli on aktiivisesti tuhottu tulevan menestyksemme edellytyksiä.
Maamme tarvitsee välttämättä terveemmän hallituksen ja sen ensisijainen ehto on sinimusta laitaoikean ryhmä oppositioon. Kaiken muun kanssa voi elää.
Ilmoita asiaton viesti
Hiukan erikoinen lähtökohta, jonka mukaan Marinin ja Rinteen linjoilla olisi jokin mainittava ero. En ole huomannut.
Tampereella, jos missä, muuten on totuttu urbaaniin sinipunaan. Kokoomuksen mahdollinen vetäytyminen yhteistyöstä entistä oikeammalle johtuu varmasti sisäisitä tekijöistä eikä demarien henkilöistä.
Ilmoita asiaton viesti
Sinisilä ei ollut myöskään pelisilmää nostaa
Lohela korkealle puolueen sisäisessä hierarkiassa. Olen niin tyytyväinen kun oikeisto kompastuu omaan junttimaisuuteensa.
Ilmoita asiaton viesti
Toivottavasti kompastuu kunnolla!
Siniset ovat oikeastaan edelleen ”miespuolue”, vaikka jäsenistön suhdeluku on noin 60/40 miesten hyväksi. Naisia, varsinkaan nuoria, ei helposti nosteta korkeaan asemaan sisäisessä hierarkiassa.
Luulen, että SDP:n Sanna Marin voi jopa nostaa puolueen kannatusta, hän on jämäkkä ja asiallinen nuori nainen.
Vasemmistoliiton Li Andersson on toinen samanlainen.
Ilmoita asiaton viesti
Rinne on SDP:n SAK-siivestä.
Marin on SDP:n Vihreästä siivestä.
Media on nuoria naisia jotka katsovat maailmaa nuoren naisen näkökulmasta, kirjoittavat nuorille naisille.
Rinne ei ole median suosikki mutta hänellä on kovasti painoarvoa perinteisessä sosiaalidemokraattisessa äänestäjäkunnassa.
Marinin SDP:stä vanhemmat miehet hyppäävät persuihin. Rinteen SDP:hen he jäävät.
Ilmoita asiaton viesti
Persuihin ei loikkaa kuin päänsä satuttaneet, ja niitä on onneksi vähän. 🙂
Ihan hyvä sijainen on Marin Rinteelle, eikä tässä nyt mitän ihmeellistä tapahdu vaalikentillä ennen maaliskuuta.
Iltapäivälehtien mukaan tietysti on meneillään KAAOS!, mutta se nyt on keltaisen lehtien tarinaa, niiden mielestä Suomessakin on lumikaaos, kun tulee 5cm lunta. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Tuomioja ja Paatero ovat SDP:n pasifistisiipeä, joilta ei paljon ole maanpuolustuksen kehittämiselle ja Suomen turvatakuiden hankkimiselle ymmärtämystä odotettavissa. Eero Heinäluomakin tuskaili muutama vuosi sitten eduskunnassa sitä, kuinka Suomea ollaan militarisoimassa.
Tytti Tuppurainen edustaa EU-siipeä ja ymmärtää Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan näkökulmia. Mika Karilla on myös selkeä ymmärtämys maanpuolustukseemme liittyvistä tosiasioista. Jutta Urpilainen on myös tolkun nainen ja taitaa olla hänkin jo kovaksi keitetty poliitikko ministeritaustallaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Sinisistä voisi olettaa, että varmaan ministerikokemusta oleville leipäpuu löytyy ja vaalien jälkeen on ehdottomasti tyylikkäämpää siirtyä puolueesta toiseen.”
Terho ja Niinistö olisivat hyvä lisä Kokoomukseen.
Ilmoita asiaton viesti
LEW: ”Nuori ainakin demareiden mittapuulla ja vasemmalta.”
Maassamme on kaksi laitaoikeistolaista liikettä: Kokoomus ja Persut/Siniset – ensimmäiset enemmän rikkaille rikkautta ja köyhille köyhyyttä -mallinsa nojalla ja toiset yhden asian oikean laidan pelaajina. Kaukaa oikealta katsoen kaikki muu näyttää olevan vasemmalla.
LEW: ”Sen verran voi rauhassa veikata, ettei Marin ainakaan helpota sinipunan aikaansaamista.”
Toivon, että olet oikeassa tässä. Lähihistoria osoittaa, että toisena kahdesta suuresta tai tuoreimmassa tapauksessa pienimpänä kolmesta suuresta sinimusta laitaoikean liike säilyttää melko lailla kannatuksensa ja toiset suuret kantavat Kokoomuksen pahanteosta seuraukset. SDP on nyt kerran ja Keskusta kahdesti minimoinut kannatuksensa, Persut haljenneet kahtia. Jokaisella näistä kerroista hallitus on tehnyt nimenomaan Kokoomuksen näköistä politiikkaa: se voittaa jonka näköistä jälki on.
Jos Kokoomus ottaa hopeaa, toivon, että se viimein päästetään oppositioon, jonne se tarvitaan, mikäli ylipäänsä mitään aiotaan korjata.
Ilmoita asiaton viesti
”Jokaisella näistä kerroista hallitus on tehnyt nimenomaan Kokoomuksen näköistä politiikkaa: se voittaa jonka näköistä jälki on.” Monet kokoomuslaiset eivät tuohon arvioon politiikan näköisyydestä yhtyisi, mutta minä kylläkin. Suomi on tunnetusti menestyneimpiä yhteiskuntia maailmassa ja kokoomuksella on sen aikaansaamisessa oma isohko ansionsa.
Ilmoita asiaton viesti
Itse ajattelen, että maamme on yhä monessa suhteessa aika toimiva yhteiskunta elettäväksi, mutta Kokoomuksesta huolimatta. Kaiken toimivan romuttaminen kun ei kerralla onnistu, vaikka pyrky onkin kova. Ymmärrän toki, että Kokoomuksessa tai muuten oikealla laidalla tällaista kommenttia ei välttämättä ymmärretä, mutta katson sen johtuvan siitä, että tuntuma maamme todellisuuteen, leipäjonoihin, tasaverotyyppisten verojen ja maksujen kehittelyn vaikutus ostovoimaan, aktiivimallin kuritukseen, pätkätyöläisyyteen ei juuri sinimustan äänestäjiä kosketa. Kyse on vieraantuneisuudesta.
Syntyvyyden nopea lasku kertoo laajemmasta tulevaisuuden uskon puutteesta, semminkin kun toivottu/toteutunut lapsiluku eroavat toisistaan reippaasti ja vastaavaa syntyvyyden laskua ei näy muissa Pohjoismaissa. Kokonaisuutena Suomen syntyvyysluvut olivat äärimmäisen tasaiset 1960-luvun lopusta noin vuoteen 2015. Kokonaisuutena vaihtelu oli äärimmäisen pientä, kun verrokkeina ovat koko Itämeren piirin valtiot tältä ajalta. Jotakin on tapahtunut, mikä on murtanut suomalaisten luottamusta tähän yhteiskuntaan. 1990-luvun alku ei aiheuttanut tällaista, mutta silloin puolueesi oli päässyt vaikuttamaan/sotkemaan valtakuntamme asioita vasta lyhyen tovin.
Kekkonen oli mielestäni oikeassa: Kokoomus on pidettävä oppositiossa, mutta toisin kuin Kekkonen oletettavasti ajatteli, ei ainoastaan ulkopoliittisista syistä vaan sen ohella myös ja etenkin sisäpoliittisista syistä.
Kun maito on kaadettu maahan, sanonnan vastaisesti, siivottava on. Aiheuttaja (pääpukari) Kokoomus ei sitä tee, vaan toisten epäkiitollinen tehtävä on siivota ja tuottaa uutta maitoa – mutta ei maahan kaadettavaksi. En suhtaudu lähtökohtaisen kielteisesti Keskustaan, mutta tällä pelikaudella se on ollut ainakin yhtä paha (Sipilä, Berner) kuin sinun sinimustasi, PS/Siniset ovat saaneet aikaan pahaa ja samaa sarjaa, pienemmin muskelein ovat myös RKP (vaikka siellä sosiaalisesti vastuullinen vasemmalla oleva siipikin on) ja KD.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta on hieman huvittavaa ja jopa arveluttava, että etenkin naispoliitikoihin liitämme heti maininnan ”nuori” jos hän on alle 40.
Sanna Marin on 33-vuotias, eikä siis varsinaisesti lainkaan nuori, paitsi meidän vanhojen äijien mielestä. Mutta on hän epäilemättä nuorempi kuin Rinne, mitä en välttämättä synniksi lukisi.
Marin on siis 3 vuotta nuorempi kuin mitä Esko Aho oli tullessaan pääministeriksi.
Ilmoita asiaton viesti
Varmaan tuohon iän mainitsemiseen vaikuttaa se, että nuorehko nainen ministerinä on harvinaisempi, kuin nuorehko mies.
Nuorimpina ministeriksi valittuja ovat kai Ulf Sundqvist ja Paavo Väyrynen, jotka molemmat valittiin ministereiksi 27-vuotiaana, Olli-Pekka Heinonen oli 29-vuotias.
Ilmoita asiaton viesti
Tulee hupaisaa poliittista ”viihdettä”, jos kokoomus onnistuu vaaleissa niukasti hivuttautumaan demareiden ohi, samaan aikaan kun kepu pysyisi syvässä kannatussavessa. Jos nykyinen kaverikapitalismin jatko hyväksyttäisiin vaihtamalla kepu kokoomukseen, merkitsisi se rankkaa edustuksellisen demokratian halveksintaa ja alasajoa.
Ilmoita asiaton viesti