Ihan oikeesti Mielipiteitä politiikan katsomosta käsin.

Budjetti maailman menossa

Valtion budjetin ympärillä käytävä keskustelu on usein sellaista, jossa muistetaan vain kotoiset asiat, mutta unohdetaan muun maailman meno. Jos se otettaisiin huomioon niin eipä paljon menojen lisäysten saamiseksi huudeltaisi.

 

Maailma on niin epävarma, että naapurin rupla romahti jo pelkkien USA:n sanktiouhkausten pohjalta. Harkittu riski, jonka näytti Venäjä ottaneen Skripalien myrkytysyrityksen osalta näyttää toteutuvavan. Meille se heijastuu lievimmillään siten, että pietarilaisilla on vähemmän rahaa tuhlattavaksi Suomessa.

 

Säät ovat olleet helteiset ja sadosta tulee ympärimaailmaa kurja. Miten maanviljelijöitä autetaan, on meidän osaltamme lähinnä unionistamme kiinni. Kato on käynyt muissakin jäsenmaissa, joten korvaushanat varmaan aukeavat. Ruuasta tuskin tulee pulaa, mutta pitemmällä jaksolla sen hinta nousee, niin meillä kun muuallakin. Se taas voi johtaa maahanmuuttopaineisiin Unionin rajoilla.

 

USA näyttää uhkailevan kauppasodalla vähän jokaista kumppaniaan. Nyt USA alkaa käydä kauppaneuvotteluja Japanin kanssa. Nämä neuvottelut antavat aavistaa millaisiin neuvotteluihin Unioni aikanaan joutuu. Sekä Unioni, että Japani puhumattakaan Kiinasta vievät Yhdysvaltoihin paljon enemmän kuin tuovat. On todella vaikea nähdä, että tuo kauppa voitaisiin pakottaa tasapainoon.

 

Uudet tullit iskevät työllisyyteen Suomen osalta lähinnä kerrannaisvaikutuksina. Meidän vientimme tärkeimpiä tuotteita ovat sellu, öljyjalosteet ja autot. Jos pehmopaperin, jalostetun venäläisen öljyn ja Uudessakaupungissa rakennettavien saksalaisautojen menekki vähenisi puhuttaisiin pian pikemminkin lisäleikkauksista ilman vaihtoehtoa.

 

Pienempänä, mutta silti tärkeänä, on myös Brexitin mahdollinen vaikutus. Pahimmillaan esimerkiksi jouluturismi Britanniasta kokee kolauksen punnan arvon laskun ja lentoliikenteelle mahdollisesti nousevien esteiden takia. Rovaniemellehän on juuri aloittelemassa uusi brittiläinen halpalentolinja.

 

Tässä esittämäni uhkakuvat, suuremmat ja pienemmät, ovat sellaisia, jotka kannattaa ottaa huomioon ja olla tyytyväisi valtionvarainministerimme Orpon budjettiesitykseen. Toivottavasti Orpon ehdotus pitää myös budjettiriihessä. Itse en usko, että yhdelläkään hallituspuolueella on halua vakavaan riitaan.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Menoja esitetään lisättäväksi 4,5 %.

Tästä huolimatta oppositiossa tullaan aivan varmasti napisemaan säästöistä ja leikkauksista tulevana talvena.

Käyttäjän jaga kuva
Lars-Erik Wilskman

Oppositio luottaa todennäköisesti kansan lyhyeen muistiin puhuessaan menojen lisäyksistä. Taantumankin ainekset maailmalla ovat olemassa. Taantumassa heikoimmat joutuvat maksumiehiksi.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Maailmantalouden kasvu on jatkunut nyt yhtäjaksoisesti v. 2010 lähtien, joten ei olisi mikään suuri ihme, jos seuraavalla vaalikaudella sykli tulisi taas kerran tiensä päähän. Suomi pääsi mukaan nykyiseen kasvuun pahasti muista myöhästyneenä vasta v. 2016.

Uhkakuvista maailmantaloudelle ei ole pulaa.

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Seuraava taantuma/lama tulee muutaman vuoden kuluttua takuu varmasti. Näin on aina ollut ja tulee olemaan hamaan tappiin saakka. Hyväosaiset hyötyvät noususuhdanteesta "ruhtinaallisesti".
Vähempiosaiset (varsinkin yhteiskunnan apujen turvin elävät) sinnittelevät kiikun kaakun.
Laskusuhdanteen aikana (joidenkin päättäjien mielestä nämä yhteiskunnan riippakivet) taistelevat henkitoreissaan raipan ja leikkausten varjossa olemassa olostaan.
Hyväosaiset pärjäävät kyllä. Mitä nyt vähän kiukuttaa se, ettei mammonaa kasaudu samalla tavalla kuin nousukauden aikana .
Poikkeuksena tosi rikkaat. Hehän tahkoavat rahaa ja omaisuutta oli lama tai nousukausi.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Kenellekkään ei pitäisi tulla yllätyksenä se, että Suomi pääsi ja pääsee tulevaisuudessakin mukaan maailmantalouden kasvuun viiveellä, ellemme kykene laajenytamaan vientiteollisuuttamme invstointitavaroiden valmistamisesta kulutustavaroiden valmistamisen suuntaan. Kulutustavaroiden kysyntä, kun lähtee liikkeelle ensimmäisennä kv-taantuman hellittäessä, investoinnit viimeisenä. Olisiko syytä ottaa yritystuet uudelleen pöydälle. Kulutustavaroita valmistavat ruotsalaiset Ikea ja H&M työllistävät maailmalla molemmat yli 100.000 työntekijää, pääkonttorit Ruotsissa, siinä mallia meille suomalaisille.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"100.000 työntekijää, pääkonttorit Ruotsissa, siinä mallia meille suomalaisille."

Ruotsi piti oman valuuttansa, siinä on mallia opittavaksi.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Yarankin kasvun tulokset näkyvät Lontoossa, Oslossa ja Helsingissä.

Kaivospaikkakunnalle Siilinjärvelle ei tulouteta yhtiön voittovaroja senttiäkään.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Mitä merkitystä omalla valuutalla on jos Ikean ja H&M tuotteet tuotetaan pääosin muualla kuin Ruotsissa?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset