Huono ilmapiiri ja tympeät ihmiset
Työperäisen maahanmuuton avaaminen on ajankohtainen aihe. Se toteutunee ensi vaalikaudella. Jotkut ovat asiasta huolestuneet, mutta ehkäpä sittenkin suotta.
Suomalaisissa korkeakouluissa opiskelevista vain murto-osa on jäämässä Suomeen. Ulkomailla opiskelevista kantasuomalaisista vähemmistö haluaa palata. Merkittävänä syynä pidetään maamme yleistä ilmapiiriä sosiaalisen kansakäymisen rajoittuneisuutta.
Työperäinen maahanmuutto on unionimaiden ja Eta-maiden kansalaisille ollut jo pitkään sallittua. Mahdollisuutta Suomen osalta ovat käyttäneet lähinnä virolaiset eivät juuri muut.
Aikanaan haaveiltiin ruotsinsuomalaisten paluumuutosta, eipä sitä paljonkaan tapahtunut.
Opiskelijoiden mielipiteet vihjaavat, että jotain on pahasti pielessä suomalaisen yhteiskunnan ilmapiirisissä ja siinä millaisiksi meidät on kasvatettu. Maa ei kerta kaikkiaan houkuttele paitsi ehkä virolaisia joiden synnyinmaa on helposti tavoitettavissa, jos haluaa tilapäistä irtiottoa suomalaisesta todellisuudesta.
Kieli on tietysti ongelma, mutta englantia osaavat lähes kaikki ja se kielihän on levittäytynyt bisneksestä jo pitkälle arkeen.
Voisin kuvitella, että työperäisen maahanmuuton avaaminen johtaisi Suomeen muuttoon lähinnä Venäjältä, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta. Tätäkin muuttoa hillitsisi se, että englanninkielen hallinta ei näissä maissa ole koulutetunkaan väestön keskuudessa yhtä yleistä kuin meillä. Suomi sinänsä omaa juuri näiden maiden kohdalla vetovoimatekijöitä yhteiskuntamme tarjoamien palvelujen lisäksi. Yhteisiä kulttuurin piirteitä löytyy sienien syönnistä mollivoittoiseen musiikkiin.
Jos ja kun työmarkkinat avataan maahanmuutolle. Olisi toivottavaa, että valmiudet olisivat vastaanottaa myös työntekijöiden perheet. ”Pakkoenglanti”, joka meidän kouluisamme on jo todellisuudessa käytössä tulisi laajentaa kaikkeen yhteiskunnan palveluntarjontaan.
Työperäinen maahanmuutto on eri asia kuin pakolaisuus, josta olemme oman typeryytemme ansiosta tehneet säilömisongelman työvoimaresurssin sijasta. Omien kansalaisten työllistyminen on poliitikoille luonnollisesti etusijalla, mutta kannattaisi miettiä missä määrin yhteiskunnanilmapiiri ja syvään juuttuneet asenteet estävät esim. uudelleen kouluttautumista, alanvaihtoa tai työnperässä muuttamista.
Olisiko kuitenkin himoverotus, kalliit asumiseen liittyvät kulut sekä kallis hintataso. Käteen jäävä palkka on vaatimaton. Vastineeksi saa tympeitä ja huonoja julkisia palveluita, joissa julkinen työläinen on tärkein.
Eikä taida ihan herroilla ja rouvilla olla selvillä tämä ulkomaisen työvoiman käytöb todellisuuskaan.
Ilmoita asiaton viesti
Toki nuokin joita tavallisesti syiksi mainitaan vaikuttavat.
Se, että työnantajissa on kaikenlaisia on totta sekin.
Ilmoita asiaton viesti
Blogissasi yritit perustella miksi saatavuusharkinnan poistaminen ei olisi ongelma, mutta et perustellut lainkaan mitä hyötyä siitä olisi.
Ilmoita asiaton viesti
Työperäistä maahanmuuttoa, jopa värvättynä, toivoisin lähinnä aloille, joihin on vaikea saada pätevää henkilökuntaa. Korkeakoulutuksen saanutta väkeä.
Matalapalkka-aloille meillä on ja on lisääntymässä, koulupudokkaiden myötä työvoimareservi jonka käyttöön oton ongelmiin jo viittasin. Järjestäytymistä ja sopimusten ja työlakien tehokkaampi valvonta tarvitaan silloin kun on puhe matalapalkkaisista töistä.
Ilmoita asiaton viesti
Siis johan nykyinenkin työlupakäytäntö antaa mahdollisuuden rekrytoida väkeä niille aloille minne ei suomalaista työvoimaa löydy. Saatavuusharkinnan poistaminen nimenomaan avaa ovat myös niille aloille missä olisi vaikka kuinka paljon suomalaisia työttömiä.
Kaiken lisäksi EU:ssa on 500 miljoonan ihmisen työmarkkinat, ja ihmiset voivat aivan vapaasti muuttaa maasta toiseen työpaikan perässä.
Miksi tätä saatavuusharkintaa ihan oikeasti ollaan poistamassa, kun Ruotsi on ainoa maa Euroopassa jossa se on poistettu, ja hyvin todennäköisesti seuraavien vaalien jälkeen se palautetaan sielläkin?
Ilmoita asiaton viesti
Kuten jutussani totesin Suomi tuskin on houkutteleva maa. Ei edes työnantajien kannata värvätä työvoimaa, jos työsopimusten minimejä ja työlakeja noudatetaan ainakaan matalapalkka-aloille, joille meillä on soveltuvaa työvoimaa omasta takaa. Riittävä valvonta tosin edellyttäisi liitoilta ja valtiolta ihan toisenlaista otetta kuin nykyään.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi se houkuttelisi väkeä yhtään sen enempää niille aloille mihin tarvitaan työvoimaa, koska niiden käytäntöjä se ei muuta mitenkään? Ainoa vaikutus on niille aloille missä sitä työvoimaa jo on. Toki voi olla, että jotain alakohtaista hienosäätöä pitäisi tehdä.
Sen lisäksi ainakin kokoomus haluaisi vielä luopua työehtojen yleissitovuudesta, mikä helpottaisi ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä entisestään.
Ilmoita asiaton viesti
”et perustellut lainkaan mitä hyötyä siitä olisi.”
Saadaan palkat alas ja julkiset menot ylös, eli asumistuet ja muu sosiaaliturva. Verotulot ei tietenkään lisäänny, matalapalkkaiset ei juuri veroja maksele.
Ilmoita asiaton viesti
Ja sen lisäksi se oleellisin syy miksi myös vasemmisto kannattaa sitä… Se avaa kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille paremman mahdollisuuden jäädä maahan.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä työperäisen maahanmuuton ja tarveharkinnan keskustelussa on erikoinen paradoksi, sillä se ei tunnu oikein mätsäävän listaan työvoimapulaa kärsivistä työpaikoista. Kauppalehti kertoi maaliskuun lopussa top 15 listan:
Rakennusalan työnjohtajat – (3123)
Kuulontutkijat ja puheterapeutit – (2266)
Ylilääkärit ja erikoislääkärit – (2212)
Rakennusinsinööri – (2142)
Yleislääkärit – (2211)
Sosiaalityön erityisasiantuntijat – (2635)
Myyntiedustajat – (3322)
Puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjät – (5244)
Sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja – (3221)
Hammaslääkärit – (2261)
Lastentarhanopettajat – (2342)
Konetekniikan erityisasiantuntijat – (2144)
Sähkö- ja automaatioinsinööri – (2151)
Toimisto- ja laitossiivoojat ym. – (9112)
Muut rakennustyöntekijät – (7119)
Jos tuota tarkastellaan, niin löytyy ryhmä, jossa suomen kielen taitaminen olisi tärkeä tahi välttämätön. Tähän osuu lääkärit, puhetetrapeutit, hammaslääkärit, sosiaalityön erityisasiantuntijat, sairaanhoitajat sekä lastentarjanopettajat. Lääkäreitä on jo ainakin pääkaupunkiseudulla paljonkin ulkomailta kuten Venäjältä ja tämä ei ole ihan ongelmatonta.
Rakennusalalle työntekijöitä tulee jo vaikka kuinka, rakennusinsinööri tai työnjohtaja onkin sitten haastavampi ulkomailta tulevaksi, kun keskeistä on ymmärtää suomalaiset säännöt.
Puhelinmyynti ja asiakaspalvelu on sekin haasteellista ilman suomen kieltä – puhelinmyynnissä on aina auki paikkoja nollatuntipalkkojen ja provisiosysteemin myötä.
Kone- ja sähköinsinöörejä voidaan tarvittaessa jo nyt palkata asiantuntijoina varsin helposti.
Jäljelle jää Toimisto- ja laitossiivoojat yms, jotka ovat sitten selkeitä matalapalkka-aloja.
Jotenkin tämä puhe asiantuntijoiden tulemisen mahdollistamisesta ja pulan kohteena olevista ammateista ei kohtaa vaan kuulostaa teennäiseltä tavalta mahdollistaa matalapalkka-alojen työvoiman tuonti esim Lapin matkailukeskuksiin yms yhä enenevässä määrin.
Ilmoita asiaton viesti
Ei Rinne, vanha AY-jyrä, lähde sitä avaamaan.
Ilmoita asiaton viesti