*

Ihan oikeesti Mielipiteitä politiikan katsomosta käsin.

Isot uudistukset ovat liian vaikeita?

Perhevapaauudistus lykkääntyi ja työaikalain uudistaminen on vaikeuksissa.  Uudistaminen estyy, koska uudistusten poliittisia vaikutuksia pelätään.

Perhevapaauudistuksen pelkääjän paikalla oli keskusta. Keskustalla on paljon kannatusta alueilla, jossa kotihoidontuki on merkittävä osa perheen toimeentuloa ja naisen pysyminen kotona lapsia hoitamassa on yleisen käsitykseen mukaan oikea ratkaisu. Vanhat tavat muuttuvat hitaasti.

Poliittisesti hankalaksi tämän perhevapaa asian tekee se, että mitään takeita ei ole siitä, että uudistus etenisi seuraavassakaan hallituksessa, jos keskusta on siinä mukana.  Asian painoarvoa ei ehkä kokoomuksenkaan johdossa oikein ymmärretä. Se on kuitenkin työelämään siirtyvälle ja siellä jo olevalle nuorelle polvelle tärkeää. Lykkäys nähdään taantumuksen voittona.

Työaikalain uudistaminen on vaikeaa lähinnä siksi, että tulisi määritellä ketkä ovat työaikalain piirissä ja mitkä ryhmät sen piiristä poistuisivat. Tosiasiassa työaikalakia ei ole aikoihin noudatettu siten, kuin alun perin on tarkoitettu. Varsinkin asiantuntijatehtävissä, joissa työaika on määriteltyä, ylimääräistä työtä tehdään korvauksetta yleisesti. Ammattiliitot ovat käytännön elämässä tämän asian suhteen hampaattomia. Korkeintaan on torjuttu sopimusten osalta kirjauksia, jotka johtaisivat uusien ryhmien joutumisen kokonaistyöaikaan.

Kokoomus on työaikalainsuhteen hankalassa tilanteessa. Suuri osa sen äänestäjistä on työssä aloilla, joissa tämä työaikalain vanhentuminen on tosiasia. Ongelmana on ollut se, että työaikalain ulkopuolella tehty työ ei ole heijastunut mitenkään osoitettavasti palkkauksessa. Työmarkkinakysymykset palkan osalta eivät suoranaisesti puolueille kuulu, mutta kolmikannassa niiden heijastumista työaikakeskusteluun ei voi välttääkään. Ongelmalista tämä ei ole yksistään kokoomukselle myös keskustalla on paljon väkeä, jota palkattomat ylityöt koskevat.

Mitäpä, jos tuotaisiin keskusteluun myös Saksan malli, johon Juhaan Vartiainen näyttää suhtautuneen myönteisesti. Työaikalakiin voitaisiin kirjata mahdollisuus 28 tunnin työviikkoon perhepoliittisista syistä, kustannusneutraalisti. Voisi ajatella, että mallia voitaisiin hyödyntää osana työaikalakiratkaisua.

Työmarkkinoiden kiskominen lainsäädännön osalta ajan tasalle, olisi ehkä vaikutuksiltaan merkittävämpää kuin mitä sote- ja maakuntauudistuksilla positiivisimmillaan olisi.  

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset