YK:lle käy kuin Kansainliitolle?

YK on valitettavasti vajonnut jo aikaa sitten Kansainliiton tasolle. Jo veto-oikeudet ydinasevaltioille pohjustivat asiaa aikanaan... ja nyttemmin koko YK on vain todella surullinen ja huono vitsi.. ei todellakaan naurata moinen ellei omaa synkkää ja mustaa huumoria.

Kylmän sodan jälkeistä aikaa on haukuttu turhaan.

USAn dominanssin aika oli kuitenkin ainoa ajanjakso ihmiskunnan historiassa, jolloin maailmassa oli edes jonkin tasoista sääntöpohjaisuutta. Jopa ainoa supervalta USA noudatti mm. WTO:n päätöksiä.

Kiinan ja Venäjän revansistinen nousu vie loputkin vähät sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä ja tuo vahvemman oikeuden yhä keskeisemmäksi periaatteeksi kansojen välisissä suhteissa.

Venäjä kiistää nämä maailmalla levinneet uutiset.

https://www.reuters.com/article/us-northkorea-miss...

P.s. Ja kaiken kukkuraksi Venäjä tarjoutuu sovittelijaksi P-Korean kiistassa.

---
YK:n turvaneuvoston "päätökset" ovat surkuhupaisia , kun yksi pysyvä jäsenmaa pystyy omassa asoiassaan veto-oikeudella estämään päätökset.

http://www.un.org/en/sc/

Niinhän Suomessakin kieltolain aikaan,raha kelpaa.

Uskoisin, että ns. edistykselliset maat tulevat jossain vaiheessa ensin perustamaan oman fooruminsa, joka hiljalleen kehkeytyy korvikkeeksi YK:lle.

Jo muutama vuosi sitten muodostui YK:n sisälle asetelma, että enemmistön jäsenmaista muodostaa valtiot, joilla on länsimaisen mittapuun mukaan erinäisiä, vakaviakin ongelmia mm. ihmisoikeus- ja oikeusvaltiokysymysten suhteen.

Ollapa siinä sitten kyseisenlaisessa järjestössä vaikuttamassa.

En tiedä kuinka paljon rauhaa voidaan laskea YK:n ansioksi vai onko kyse ollut enemmän keskinäisistä riippuvuus suhteista ja kv-kaupan käynnistä. Huolimatta YK:sta Venäjä vei Krimin, USA hyökkäsi Irakiin ja Afganistaniin. USA esitteli vielä YK:lle "todisteita" Irakin joukkotuhoaseista.

Ehkä YK:n meriitit ovat enemmän UNESCO:n, WHO:n, WMO:n, FAO:n yms. Järjestöjen toiminnassa.

Neuvostoliiton erottaminen Kansainliitosta sen hyökättyä Suomeen talvisodan alussa oli alkusoitto liiton hajoamiselle. YK:sta ei niin vain voida erottaa. Taiwan sai lähteä, mutta vain siksi, etä se edusti koko Kiinaa ja kun mannerkiina hyväksyttiin jäseneksi, ei oikein muuta vaihtoehtoa ollut.

Mielenkiintoinen piirre YK:n historiassa muuten on se, että Neuvostoliitolla oli yleiskokouksessa kolme edustajaa: Neuvostoliiton edustaja, Ukrainan edustaja ja Valko-Venäjän edustaja.

Yk on ollut jo pitkään ns rampa ankka. Virat järjestössä ovat useimmin täytetty eläköityjen nomenklatuurasta. Eiköhan Mugabellekin löydy joku sopiva "päällikön" virka loppuvuosiksi. Hyvä järjestö on rapautunut aikojen saatossa ja arvo alkaa olla nolla. Aina voisi reaalipoliitikon Stalinin tavoin kysyä, kenen divisionat?
Hattuilu USA:lle on venäläistä rulettia ja maksun aika alkaa näkyä horisontissa. Perusopetus, maksavaa ja divisioonia omaavaa kättä ei pidä purra, vaikka kuinka paljon tuntisi olevan oikeassa milloin missäkin asiassa.

YK on hampaaton seurustelukerho.
Turvallisuusneuvoston pysyväisjäsenien veto-oikeuden vuoksi se on tehtaillut täysin vesitettyjä päätöslauselmia kautta vuosikymmenien.

Muutaman valtion veto-oikeus turvallisuusneuvostossa murentaa YKn uskottavuutta.

Raha=YK=Bryssät. Kaikkia näitä byrokratioita yhdistävä tekijä on raha. Vaurastuminen ilman ansaitsemista. Vaurastuminen ilman risiä. Joku muu maksaa. Se kaikki on tähän sisään kirjoitettu.

Olen kyllästynyt. Ei näillä systeemeillä ole mitään arvoa meille. Ehkä saksalaisille, sekä muutamille muille, mutta ei meille.

Toivottavasti kaatuu nopeasti

YK:ta voi aatella sen talouenki kautta, sen kuusen lauluja laulat, jonka juurella majasi ja sillon on ittesthään selvää, että sotia ja tappeluita riittää, YK on höntitystä ja sotateollisuutta.

YK on täysin kyvytön, munaton, hampaaton ja läpeensä korruptoitunut keskustelukerjo, joka on kyvytön tekemään yhtään mitään kun joku valtio lähtee aggression ja seikkailupolitiikan tielle ja käy uhittelemaan toisille.

Venäjä on osoittanut kerta toisensa jälkeen olevansa täysin haluton sopeutumaan mihinkään inhimillisten hyvien tapojen mukaiseen kanssakäymiseen ja politiikkaan. Minulta meni kaikki usko sekä YK:hon että Venäjään Krimin seikkailun myötä. Venäjä käyttäytyy kuin psykopaatti, mistään säännöistä ja sopimuksista piittaamatta. Se kunnioittaa ainoastaan fyysistä väkivaltaa.

Venäjän reunavaltiot ovat vuosisatojen ajan saaneet kokea mitä tapahtuu, kun tämä pikkulapsen viisaudella ja järjestäytyneen rikollisuuden röyhkeydellä varustautunut valtio lähtee laajenemis- ja seikkailupolitiikan tielle. Siksi fiksuimmat niistä liittyivät NATO:on heti ensi tilaisuuden tullen ja hankkivat ydinasesateenvarjon.

Suomen tulisi ensi tilassa erota YK:sta ja hankkia oma ydinase. Riittävä sotilaallinen varustautuminen on ainoa tapa tässä maailmassa taata ova turvallisuus. Ydinase on signaali siitä, että jos käytte uhittelemaan meille, allekirjoitatte oman kuolemantuomionne. Se on myös merkki siitä, että me taistelemme lopulliseen tuhoon asti.

Israel on antanut riittävän voimakkaan signaalin sotilaallisesta vahvuudesta. Siksi se saa olla rauhassa, sille ei uhitella ja sitä kunnioitetaan. Riittävä väkivaltapotentiaali on kaiken rauhan ja turvallisuuden kivijalka.

On murheellista ja pelottavaa, että YK tällä tavalla menettää merkitystään. Samalla suurvallat USA, Venäjä ja Kiina ryhtyvät määräämään maailman kurssia. EU olisi voimavarojensa perusteella mahdollinen "neljänneksi suureksi". Mutta sivistyneet demokratiat alkavat olla hankaluuksissa EU:ssa, jonka jäsenmaissa on liian monta itä- ja eteläeurooppalaista epä- tai puolidemokratiaa.

Presidentti Sauli Niinistö esitti uudenvuodenpuheessaan yleisluontoisen huolestuneisuutensa tästä asiasta.

YK:n merkitys on ollut ja tulee jatkossakin olemaan maailman ainoa forum, jossa KAIKKI istuvat samassa salissa. Mitä tahansa muuta YK onkaan saanut aikaiseksi tai yrittänyt saada, on sivuseikka tämän kokonaisvaltaisen merkityshahmottamisen rinnalla.

En toivo YK:n kaatuvan, koska mitä siitä tulisi, jos mitään globaalia yhteistä entiteettiä ei olisi olemassa, varsinkaan nykyään vallitsevan suurvaltojen sotilaspoliittisen dokktriinin uudelleen muotoilun aikana.

YK:n ongelma on järjestön muuttuminen arabimaiden äänitorveksi. Ääni per maa on periaate, joka ei käy yksiin realiteettien kanssa tässä maailmassa.