Ihan oikeesti Mielipiteitä politiikan katsomosta käsin.

Runttaaminen on joskus tarpeen

Kansanäänestyksen pitämisestä päättää eduskunta, ei presidentti. Tässä asiassa presidentti on mielipidejohtaja, jos kukaan. Niinistö on kantansa sanonut Nato asiassa ja siinä tuskin muutosta tulee muuten kuin ulkoisten voimien paineesta. Nykyhallituksella ja tuskin tulevallakaan riittää uskallusta uhmata presidenttiä.

 

Kansanäänestystä ei tule, siitä lievempi muoto eli puolueiden ainakin isompi konsensus voi tiukassa paikassa tulla (Nato) ja pikkuhiljaa tuleekin (liittovaltiokehitys). Jälkimmäisen osalta prosessi on kuitenkin hidas. Tässä mielessä Saksan demareiden johtaja Schultz on aikamoinen hökäle. Menee sukupolvia ennen kuin Euroopan Yhdysvallat toteutuu, jos toteutuu. Meidänkin hallitusohjelmamme ehditään moneen kertaan ennen sitä uusiksi.

 

Minä en kuitenkaan pitäisi näitä Natoa ja liittovaltiokehitystä sellaisina kansaa, että niiden pohjalta kansa syvästi jakautuisi. Jakautumisen syyt ovat löydettävissä lähempää tavallisen ihmisen arkea, Niitä ovat kulttuurinen ja sosiaalinen eriytyminen. Edelliselle emme mahda juuri mitään, jälkimmäinen on sosiaalipolitiikan pääkysymyksiä jo nyt ja vielä enemmän tulevaisuudessa.

 

Mitä runttaamiseen tulee, niin se on poliittista johtajuutta. Nykyisen valtiosäännön vallitessa sitä odotetaan hallitukselta, tai pääministeriltä. Kekkosen aikana homman hoiti Kekkonen. Joskus voi runttaamiseen olla tarvettakin. Epämiellyttäviäkin asioita on uskallettava tehdä, jos politiikkaan on tultu tekemään muutakin kuin viihtymään.

 

Presidentillä ei ole sellaisia valtaoikeuksia, että Kekkosen kaltainen runttaus onnistuisi, ellei sitten hänen henkistä otettaan vallankahvasta kutsuta runttaukseksi. Suomalaiset ovat olleet taipuvaisia sellaisesta tykkäämään ja niin taitaa nytkin olla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Juuri näin. Joskus asioita pitää ajaa eikä jäädä nyyhkyttämään muiden selkien taakse. Niinistö ei ole asioiden ajaja vaan selän takana nyyhkivä ja selästä muita eteenpäin työntävä arkalainen.

Itse näen Niinistön puheissa poliittista pelkuruutta enemmän kuin mitään muuta. Jokin aika sitten tuli Suomen itsenäisyyden hetkistä 100 vuotta sitten hyvä tv-sarja. Pitää nostaa hattua niille poliitikoille jotka uskalsivat irrottautua Venäjästä tuolloin. Heitä voi pitää esikuvina poliitikoista, joita maa tarvitsisi juuri nyt.

Mistä Niinistöt ja kumppanit tullaan aikanaan muistamaan? Ei mistään. Nykypoliitikot ovat vanhasmaisia harmaita hiirulaisia, jotka syövät itänaapurin antamia murusia kiitollisena siitä, että oikea isäntä ei pillastu. Hyi helvetti että puistattaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset