Pitääkö kulttuuriin tuhlaaminen lopettaa?
Mistä kuntalaiset nipistäisivät, jos kunnallistaloutta pitää leikata? No, kulttuuristapa tietenkin kuului vastaus. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan kulttuurirahojen leikkaajia olisi 70 prosenttia kuntalaisista. Tutkimuksen tuloksessa hämää se, että kirjastopalvelut ovat omana ryhmänään ja 53 prosenttia vastaajista ei puuttuisi niihin. Kuulun niihin ihmisiin, jotka näkevät kirjastotoimen osana kulttuuria, joten jotenkin mainittu tutkimus ontuu.
Olen koettanut miettiä mitähän ihmiset ovat ajatelleet vastatessaan tämmöiseen vaihtoehtoiseen leikkauslista kyselyyn. Ehkäpä on ajateltu, että sosiaali- ja terveyspalvelut sekä opetustoimi ovat sittenkin tärkeämpiä. Todellisuudessa vaikka koko kulttuuritoimi teurastettaisiin, sillä ei pelasteta sosiaali-ja terveyspalveluja ja opetustoimea leikkauksilta.
On hiukan omituista, että kulttuurista nipistäminen tulee esiin samoihin aikoihin kun uusi työministeri visioi luovista aloista uutta menestystekijää maallemme. Kulttuuri jos mikä on luovaa ja myös virikkeitä antavaa.
Kulttuurirahoituksen alasajolla olisi merkittäviä vaikutuksia. Harva miettii kuinka moni ihminen loppujen lopuksi saa leipänsä kulttuurista ja miten supistukset siihen leipään vaikuttaisivat.
Suorastaan kyyniseksi tulee, kun ajattelee sitä, että toisaalta kulttuuritarjontaa netissä halutaan ilmaiseksi. Kaikki mulle, heti ja ilmaiseksi, on ajatus josta modernin barbaarin tunnistaa.
Kotikonnuilla on jälleen vuotuinen musiikillinen ilotulituksen aika. Ensin Tuusulanjärven kamarimusiikkiviikko 26.- 1.8 ja sitten 5-8.8 Jannen Jamit. Tarjolla on elävää musiikkia Pekka Kuusistoa ja Paula Koivuniemeä. Kumpikin löytää yleisönsä, joka muuten on osittain samaa.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Itse sanoisin, osin kajanneslaiseen YLIOPISTOPOLITIIKKAANKIN liittyen, että ns. kulttuurintekijöitä, taiteilijoita, kriitikkoja, esteetikkoja ja vastaavia koulutetaan Suomessa liikaa. Kulttuuri on vaarassa keskinkertaistua, samalla kun pyllyt jää pyyhkimättä, pellit hitsaamatta, kerrokset siivoomatta jne.
Kirjastot voisivat keskittyä kirjojen lainaamiseen. Jotkut kirjastot ovat alkaneet lainata jopa urheiluvälineitä. Kirjastojen tehtävä pitäisi olla tarjota sivistystä, ei viihdettä. Viihdekirjallisuuden, -musiikin ja -elokuvat voisi poistaa kirjastoista.
# 1
On kovin lähellä etten yhdy hyvin perusteltuun ilmaisuusi.
Kysyttyäni joen yli kaiulta: Pitääkö yhtyä, se vastasi:
" No ilman muuta!"
Joten siis kyllä - olen samaa mieltä. Akateemiset on lopetettava!
PS.
Missä maassa järjestettiin wiimeksi lonkavedon MM-kisat?
Harmaasusi™
Kulttuuria syntyisi vaikka siihen ei laitettaisi veronmaksajien rahoja senttiäkään. Voisi yhtä hyvin kysyä, paljonko huipputasoa olevaa, ajassa kestävää taidetta tai musiikkia on luotu yhteiskunnan tuella? Veikkaan että hyvin vähän suhteessa käytettyihin voimavaroihin.
Julkiset menot alas ja Suomen verotus Saksan tasolle.
Sama homma jokaisen ehdotetun säästökohteen kanssa, ei ole "järkevää" tai "kannattavaa" . Joka ainoalle kohteelle löytyy puolustaja. Eli ei leikata vaan otetaan lisää velkaa niin paljon kuin vaan on mahdollista. Ei niiden maksaminen kuitenkaan ole meidän murhe vaan lapsiemme. Lisää kulttuuria.
Mutta entäpä jos leikattaisiin jokaisesta kohteesta vähän. Monta X vähän = paljon.
Minusta se on huono perustelu että
"Todellisuudessa vaikka koko kulttuuritoimi teurastettaisiin, sillä ei pelasteta sosiaali-ja terveyspalveluja ja opetustoimea leikkauksilta."
Ei ole mahdollista pelastaa taloutta puuttumalla vain yhteen kohteeseen, eikä niin suurta kohdetta ole jonka lakkauttamisella ongelmat korjaantuisi.
Ja se mitä työministeri visioi .....no, jätän kommentoimatta ne "visiot"...
Juuri kun opittiin naureskelemaan NL:lle, että siellä oli kaikki hunningolla paitsi huippu-urheilu, lupaa urheiluministeri Stefan Wallin korottaa suomalaisen huippu-urheilun määrärahoja 50%:lla.
”Menestys koetaan osaksi ulkoista Suomi-kuvaa. Se on myös osa kansallista oma-kuvaamme”, päättelee Wallin ddr-läisittäin.
Ongelma on muualla. Ihmiset eivät nykyisin enää tiedä paljonko kaikki maksaa, paljonko heitä itseään tuetaan ja kuka maksaa ja kenelle maksetaan. Ratkaisun voisi tuoda esim. seuraava. Ensimmäiseksi pitäisi alkaa maksaa ihmisille työstä palkka bruttobruttona eli työntekijä näkisi oman työnsä arvon. Tämän jälkeen henkilö itse maksaisi eläkemaksunsa, sosiaaliturvansa ja veronpidätyksensä. Valtionvero ja kunnallisvero erikseen. Kuntalaisille tulisi vuosittain lähettää ennakkoon syksyllä ilmoitus, mikä prosentti (edellisen vuoden vertailuluku suluissa) hänen veroeuroistaan on suunniteltu meneväksi mihinkin tarkoitukseen seuraavana vuonna ja kuntalaiset voisivat "äänestää", mitä vastustavat. Niille kuntalaisille, jotka maksavat veroa vähemmän kuin saavat tukia, tulisi myös saada kustannusvastuuta vaikka ilmoittamalla kaikki tuet erikseen "bruttona" ja näyttämällä paljonko tuista on pidätetty "veroja" yhteisten rientojen maksamiseksi. Myös nämä kuntalaiset sitten osallistuisivat "äänestykseen" seuraavan vuoden budjetista. Vastustus olisi rajattu kultakin äänestäjältä esim. kolmeen kohteeseen ja jos puolet äänestäjistä vaatisi jotain momenttia supistettavaksi, näin olisi myös tehtävä. Toiseksi kaikki hinnat tulisi ilmoittaa ilman arvonlisä-, polttoaine-, auto-, alkoholi- ym. valtion perimiä veroja ja verojen tulisi eriteltyinä näkyä kassakuitissa. Jos ihmiset eivät tiedä veroista ja maksuista, eivätkä voi vaikuttaa, juuri tällaisia artikkeleita voidaan vakavalla naamalla kirjoitella ja käydä niistä keskustelua loputtomasti.
Lisään vielä kohtaan 7., että olisi vähintäinkin terveellistä ihmisille nähdä verovaroin tuetuissa riennoissaan todelliset kustannukset. Esimerkiksi oopperalipuissa voisi olla teksti: Viime vuonna veronmaksajilta kerätyin varoin tuettiin jokaista myytyä oopperalippua xx eurolla. Hauskaa oopperailtaa!
# 7 Elakelainen
Amerikan ihmemaassa tehdään juuri noin, kulut näkyvät
heti kukkarossa palkansaajalla. Arvonverokin lisätään
hintaan vasta kassalla. Reilu peli.
Luuletko että Suomessa yksikään hallitus uskaltaisi ottaa
tuollaisen käytännön jossa verotus kongretisoituu jo tili-
pussissa - wiimeistään seuraavan vuoden alussa?
Paljonko olisi maksajia näillä prosenteilla?
Myönnän tosin että myös osamaksu eli hivuttaminen on
tuontitavaraa. Samasta kinkerpiiristä kuin tuo edellinen.
Kirkollisvero oli muinoin kerran vuodessa, kirkko vei
vaikka viimeisen lehmän pientilalliselta. Sitten siellä
myös keksitiin hivuttaminen ja sen myötä mustakaavut
voivat yhä esittää tilastollista valekristillisyyttä.
Harmaasusi™
Kulttuuri! Kulttuuri! Kulttuuri!
Tuo huuto on Suomessa suuri
mutta mitä se oikein on se kulttuuri?
-Eino Leino
"On hiukan omituista, että kulttuurista nipistäminen tulee esiin samoihin aikoihin kun uusi työministeri visioi luovista aloista uutta menestystekijää maallemme. Kulttuuri jos mikä on luovaa ja myös virikkeitä antavaa."
Työministeri, kansanedustaja Anni Sinnemäki (vihr) on suunnilleen aina väärässä suunnilleen kaikissa asioissa. Tämä ei ole poikkeus. Anni Sinnemäki ei ymmärrä talouden toimintaa lainkaan, kuten eivät punavihreät yleensäkään. Tämä on malliesimerkki siitä.
Suomen työministeri ei voi mitenkään "visioida luovista aloista uutta menestystekijää maallemme". On täysin mahdotonta, että valtio jotenkin edistäisi Suomen talouselämää tukemalla veronmaksajien rahoista "luovia aloja". Kukaan, joka väittää kulttuuripalvelujen tukemista veromaksajien rahoilla talouden menestyksen takeeksi, ei ymmärrä talouselämän toiminnasta yhtään mitään.
Rautalankaa: budjettimäärärahat ovat peräisin kansalta, ne ovat kansalta pois verotettua rahaa. Rahan ottaminen pois kansalta ja jakeleminen esim. oopperan tukiaisiin EI MITENKÄÄN VOI edistää talouselämän menestystä. Raha ei tule tyhjästä. Valtio ei omista sampoa, joka tuottaisi rahaa itsestään. Kaikki kulttuuripalvelujen tukemiseen käytetyt rahat on otettu POIS kansalta eli POIS taloudesta. Miten rahan ottaminen POIS talouselämästä voisi muka jotenkin EDISTÄÄ talouselämää? Ajatus on täysin pähkähullu.
Nalle Hyvä,
minulla on odottamattomia uutisia. Sain yliannostuksen The Beatlesia, Michael Jackson inkarnoitui ja Madonna kuiskaili korvaani viisauden sanoja. Hylkäsin kalevalaisen kansanperinteen sekä eurooppalaisen postmodernismin ja palasin juurilleni antiikkiin. Nyt olen keskellä Oikeusjuttua. Tämä maa tappaa luovuuteni, tämä kansa tappaa minut.
Mutta kukaan ei voi tappaa unelmaani. Haluan uuteen maailmaan. Haluan valtakuntaan, jossa vielä uskotaan salaisuuksiin. Haluan oppia historiasta ja tehdä tinasta kultaa.
On alkanut uusi, mutta ei ennennäkemätön aikakausi. Ehkä vielä jonain päivänä Kainuun korvissakin kajahtaa Oodi ilolle ja suosta nousee uusi, uljas ihminen (Homo sapiens reborn).
Lähettäkää minut MIT:n, Yalen ja Harvardin kirjastoihin. Ei minulla ole paljoa annettavaa, mutta olen opiskellut elämää. Toisaalta en paljoa vaadikaan, vain että voisin kirjoittaa ja pysytellä miten kuten hengissä.
No?
Kunnioittavasti Teidän,
Krista Emilia Katainen
Kun seuraava rahtilaiva tuo Suomeen tavaraa ulkomailta niin käykää kulttuuri-ihmiset maksamassa lasku sillä kulttuurillanne.
Ennenkuin edes yksi tankkerillinen öljyä on maksettu saa oopperaa ym. hoilata useamman tunnin, luulen. Ja voi olla että se öljyn myyjä ei olekaan niin kultturelli että laskun voisi kulttuurilla maksaa, se saattaa vaatia rahaa.
Eikä ilmeisesti tähänkään mennessä ole ollut valtavaa ryntäystä ulkomailta suomalaisen kulttuurin perään, en usko että kannattaa ottaa riski että siitä tulisi uusi vientiveturi.
Ei KULTTUURiA TEHDÄ, KULTTUURi ON
- Päivää, tulin teille Kulttuurin töihin.
Mistä aloitan?
- Postitatte nuo kirjeet ensiksi.
sitten puhtaaksikirjoitatte tästä muutaman lausunnon?
- AHA! Minä olen kulttuurisihteeri!
Onpas mukavaa. Alankin tästä heti hommiin.
- Sen jälkeen voitte lukaista tästä pari juttua
ja käydä parissa näyttelyssä.
- AHA! Minä olen siis kulttuurikriitikko.
Minäpä alan tästä heti arvostelemaan.
- Kun tulette sieltä näyttelystä ja olette lukeneet
ne jutut tai sen kirjan, sen runoteoksen,
kirjoitatte niistä jutun tähän ja tähän lehteen.
- A-HAA! Minä olenkin kulttuuritoimittaja.
- Eeeeiii! Ette te ole mitään noista mainituista.
Te olette kulttuurihenkilö joka käsittelee muiden
suoritteita, töitä ja teoksia. Siinä kaikki.
Ja kun tämä määräaikaissopimus loppuu
te olette taas - TYÖTÖN.
- Mutta mistä minä tunnen sitten kulttuurin?
- Ette te sitä tunne. Se on ihmisessä aina.
Jokaisessa. Omalla tavallaan. Menkää sisälle.
Harmaasusi™
Hehheh. Tarjosin helmiä Hesarillekin, mutta vastasivat, että liian älykästä! Du sagst es!
# 16
Putosin kärriltä vaikka asunkin wankkurissa!
Kysyit pitääkö kulttuuriin tuhlaaminen lopettaa. Vastaus on yksiselitteisesti kyllä, sillä kaikki tuhlaaminen on lamassa ja muutenkin turhaa. Kulttuurimenojen on oltava suhteessa taloudelliseen kehitykseen ja on myös hyvä leikata sieltäkin, jotta kulttuuri osallistuu samalla toin talkoisiin kuin kaikki muutkin. Muutenhan käy niin, että kulttuuriala vain paisuu ja paisuu muodostuen valtavaksi taakaksi muulle toiminnalle. Kulttuuri maksetaan kuitenkin kaupasta ja palveluista saatavilla tuotoilla. Pääosin kulttuuria tuetaan ja se ei pärjää vailla merkittävää tukea.
Huippu-urheilun tukeminen on suoraa rahansiirtoa yksittäisille henkilöille, jotka sitä paitsi menestyessään tienaavat ihan mukavasti muutenkin. Emme tarvitse DDR-tyyppistä urheilueliittiä julkisuuskuvaksemme.
Mistä voitaisiin leikata, jos on pakko:
Julkiset organisaatiot eivät mieluusti lähde tehostamaan johto-organisaatiotaan, eli esimerkiksi vähentämään virkoja (kuin ehkä eläköitymisen kautta). Ei-lakisääteisiä lautakuntia voisi yhdistää ehkä ja miettiä ovatko kaikenmaailman toimikunnat ja työryhmät aina tarpeellisia.
Vanhusten hoidosta ei saisi ottaa mitään, vaikka muut nälkää näkisivät. Minusta se on suurin kulttuurikysymys.
Määritellään ensin kulttuuri.
Onko se kanssaihmisistä huolehtimista ja kanssakäymistä?
Pelkästään taiteenalaan kuuluvaa toimintaa?
Molempia?
Onko poliittisia tarkoitusperiä tukeva tilaustaide kulttuuria?
Paras taide on useimmiten vaikeilta aikakausilta. Hyvinvointi kangistaa. Uutta ei synny.
Kulttuurista säästäminen on poliittisesti järkevää. Taide saattaa herättää ajatuksia ja epäilyksiä joissakin yksilöissä poliittisen järjestelmän toimivuudesta. Lyhyellä tähtäimellä "massaaminen" toimii. Pitkällä se luo kapinahenkeä ja parempaa taidetta. Hyvä niin.
Kaikista turhinta kulttuuria on ooppera nykyisellä toimintamallillaan. Minkä takia oopperatalot eivät voi toimia normaaleja talouden lakeja noudattaen? Nyt monen oopperan tähdille maksetaan hirmuisia esiintymispalkkioita. Jos menot ovat niin suuret, niin nostaisivat lippujen hintoja. Jos niissä ei ole varaa nostaa, koska ihmiset eivät enää suostuisi maksamaan lisää, niin tingitään menoista. Eihän muuallekaan palkata megatähtiä, jos ei ole varaa. Rollins Stones Savonlinnan lähiöpubissa? Valtio tukee tapahtumaa. Tuskinpa vain?
Oopperassa jostain syystä on pakko aina olla joku maailman tähti, joka ei ilman viisinumeroista summaa kitalakeaan esittele kertaakaan. Ja valtio maksaa sitten lystin kaikkina tukina. Koska tuo on muka enemmän ja hienompaa kulttuuria kuin jokin toinen kulttuuri. Eihän valtio tue miljoonilla jotain Madonnan keikkaakaan. Kyllä senkin tapahtuman järjestäjän on tultava omillaan toimeen. Jos ei saada riittävästi tuloja keikasta, niin jätetään se Madonna palkkaamatta ja otetaan tilalle Kikka, johon on ehkä varaa. Näin se muualla toimii, mutta ei oopperassa.
Monihan voi saada leipänsä vaikkapa ojan kaivamisesta ja uudelleen täyttämisestä, mutta ei se silti tarkoita, että toimintaa pitäisi ehdoin tahdoin tukea syytämällä siihen miljoonia. Kyllä hyvä kulttuuri kykenee tulemaan omillaan toimeen. Tai sitten sitä tehdään ihan harrastusvoimin ja rakkaudesta luomiseen. Oopperakin tulisi omillaan toimeen, jos esiintyjinä ei olisi niin kalliita maailman tähtiä, että pitää aina itkeä valtiolta lisää rahaa, koska "kulttuuria täytyy tukea". Suuruudenhulluuden tukemista tuo on. Eikä se tuota mitään, kun menot ovat suuremmat kuin kulut. Aina.
Kyllä noista pöhöttyneistä ja itseään täynnä olevista instituutioista on vähän vara nipistääkin.
Kun kulttuuriin sijoittaa 1:n rahan niin saa takaisin 2. Sitä on vaikea todistaa mutta näin se on. Yksittäisissä tapauksissa saattaa näyttää siltä että raha olisi "tuhlattu" mutta suuressa mittakaavassa voittoa tulee aina ennen pitkää. Moni "oikea" työ on olemassa vain siksi että se elää kulttuurin siivellä. Menkää vaikka Muumimaailman ohitse ja ajatelkaa asiaa. Kulttuuriin pitäisi "tuhlata" enemmän koska tulevaisuudessa se on yksi Suomen menestyksen kulmakiviä kun yksinkertaiset teollisuustyöt on kaikki siirretty Kiinaan ja muihin kehitysmaihin. On parempi että Suomessa on 1 taiteilija 9 työtöntä kohti kuin että Suomessa olisi 10 työtöntä.
Timo Korpelaiselle sellaisia terveisiä, että suurin osa rahtilaivoillakin tuotavasta kamasta on verraten turhaa roinaa, ja mitä öljyyn tulee, alkaisi olla korkea aika miettiä vaihtoehtoisia energiamuotoja.
Sen verran olen oopperoita kuunnellut/nähnyt, että niissä ei laulajilla ole tapana hoilata. Hoilaamista kuullaan lähinnä iskelmä- ja idolslavoilla.
Ulkomaalaisten ei välttämättä tarvitse rynnätä Suomeen suomalaisten kulttuurityöläisten perässä, sillä esim. musiikin alalla lukemattomat suomalaiset muusikot kiertävät jatkuvasti musiikkimaailman metropoleissa, ja mitä esim. kapellimestareihin tulee, on suomalaisten osuus maailman huippuorkestereiden johtajina väkilukuumme suhteutettuna aika huikea.
Kulttuurivihamielisten ihmisten heikkous on siinä, että eivät tiedä mitään puhumastaan asiasta; ei ole omakohtaista kokemusta esim. vakavissaan jonkun lajin (soittaminen, kirjoittaminen jne...) treenaamisesta, ja sen mukana puuttuu arvostus ulkopuolelta omien subjektiivisten mieltymysten. En itse ole kovinkaan kova urheilufani, mutta ei tulisi mieleenikään vaatia urheilun määrärahojen lakkauttamista.
Jos joku katsoo elävänsä täyttä elämää tyytyen siihen, että vatsa on täynnä ja bensaa tankissa, niin saahan sitä kulttuurin alas ajoa kannattaa ihan mielin määrin. Mielestäni ihmisenä oleminen on kuitenkin paljon muutakin, ja taide eri ilmenemismuotoineen on yksi parhaimmista tavoista käsitellä tätä maapallolla vaeltamista.
Opetusalalla toimivana olen saanut monta kertaa todistaa sitä hienoa hetkeä, kun ihminen löytää elämäänsä uuden intohimon ja mielekkyyden, ja jos tämä ei ole yhteiskunnan kannalta taloudellisestikin mielekästä, niin mikä sitten olisi? Varmasti jää muutama mummo potkimatta ja jokunen ylimääräinen kaljapullo avaamatta.
Omakohtaisen tekemisen merkitystä mielenterveydelle on myös ihan turha kiistää; ilman eri taiteenalojen - kuten myös urheilun (mikä sekin on kulttuuria - kuten mm. maanviljelyskin) - ohjattuja harrastusmahdollisuuksia tämänkin maan mielenterveysongelmat olisivat nykyistäkin synkemmässä jamassa.
Osin suomalainen kulttuurivihamielisyys juontanee juurensa aikoihin, jolloin kulttuuri oli ensisijaisesti "hienoa" ja sitä harrastavat näkivät itsensä jotenkin "parempina" ihmisinä, ja monen korkeakulttuurityöläisen asenne esim. populaarikulttuuria kohtaan oli selkeän negatiivinen. Onneksi ajat ovat muuttuneet, mutta kulttuurivihamieliset tahot jatkavat omien kaunojensa ja ennakkoluulojensa ruokkimista ummehtuneissa ja näköalattomissa mielissään.
Petri Sainio,
#25, hyvin puhuttu.
Jorma Hynnisen korkeakulttuurityöläisen asenne on hyvä esimerkki kuvaamistasi oireista.
"Osin suomalainen kulttuurivihamielisyys juontanee juurensa aikoihin, jolloin kulttuuri oli ensisijaisesti ”hienoa” ja sitä harrastavat näkivät itsensä jotenkin ”parempina” ihmisinä, ja monen korkeakulttuurityöläisen asenne esim. populaarikulttuuria kohtaan oli selkeän negatiivinen. Onneksi ajat ovat muuttuneet, mutta kulttuurivihamieliset tahot jatkavat omien kaunojensa ja ennakkoluulojensa ruokkimista ummehtuneissa ja näköalattomissa mielissään."
Kultturi on riistoa ja pakkoruotsia.
"Osin suomalainen kulttuurivihamielisyys juontanee juurensa aikoihin, jolloin kulttuuri oli ensisijaisesti ”hienoa” ja sitä harrastavat näkivät itsensä jotenkin ”parempina” ihmisinä, ja monen korkeakulttuurityöläisen asenne esim. populaarikulttuuria kohtaan oli selkeän negatiivinen. Onneksi ajat ovat muuttuneet, mutta kulttuurivihamieliset tahot jatkavat omien kaunojensa ja ennakkoluulojensa ruokkimista ummehtuneissa ja näköalattomissa mielissään."
Kulttuuri on riistoa ja pakkoruotsia, paitsi agrikulttuuri.
Kulttuurin tukemisesta luopuminen tarkoittaisi askeleen kohti rumempaa tylsempää ja ankeampaa yhteiskuntaa. Se romahduttaisi suomalaisen kirjallisuuden määrän, se ajaisi monet pienlehdet ja festarit nurin yms. Ja siinä sivussa se lisäisi työttömien määrää.
Laman aikana en vähentäisi mistään, sillä lamaa ei pidä pahentaa ehdoin tahdoin, mutta laman jälkeen leikkurit lienevät välttämättömiä. Toisaalta kun katsotaan tuota kulttuuritukea on hyvä hahmottaa millaisesta summasta on kyse. 2007 kulttuuria tuettiin vähän alle 400 miljoonan euron potilla josta noin puolet tuli veikkausvoittovaroista. Esimerkiksi nyt työn alla oleva ruoan alv:n alennus maksaa noin 500 milliä vuodessa. Ehkei kulttuurituki kuitenkaan ole se maan pelastava tai kaatava potti.
Miksi ei lopetata samantien koko kulttuurin tukeminen, eihän se tuota mitään. Saman tien voidaan myös lopettaa tänne kommentoivien työkkärituet, sillä eihän ne tuota mitään. Samoin voidaan lopettaa noiden työttömien lasten koulutuksen tukeminen, kuten myös harrastusten ja terveyspalveluiden. Kaikki on kankkulan kaivoon heitettyä rahaa. Insinöörismi rules! Ruuan arvolisäveron alennus myös pois, sillä arvolisäverohan tuottaa pätäkkää! Työttömät voivat syödä sitä samaa teollistaroskaa kuin aikaisemminkin - kalliimmalla. Halleluja - sivistykselle suitset kaulaan!!!
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 30 kommenttia