Missä mikin puolue menestyi ja miksi?
Yle julkaisi 23.4 mielenkiintoisen koosteen puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta kannatuksesta kun otetaan kymmenen erilaista muuttujaa kuntia määrittelemään. Jokaisen muuttujan osalta oli mukaan valittu 100 kuntaa. Muuttujien avulla selviää millainen vaalitulos olisi ollut, jos tulos olisi määräytynyt suurituloisinta, korkeakoulutetuinta, työttömintä, eläköityneintä, sairainta, pienituloisinta, vähiten korkeakoulutetuinta, vähiten työtöntä, vähiten eläköitynyttä ja terveintä edustaneen kunnan vaalitulosten perusteella.
Tulosta voi pohdiskella monestakin näkökulmasta. Onko sillä, että joku puolue jonkun ominaisuuden takia menestyy paremmin kuin keskimäärin muuten, joissakin kunnissa tekemistä sen politiikan tai sen itsestään antaman kuvan kanssa. Väittäisin, että näin on enemmänkin jälkimmäisen osalta. Ainakin kolmen neljästä suurimman puolueella on historiaa pitemmältä ajalta kuin itsenäisellä Suomella. Alueet, joilta puolueet ovat kannatuksensa suurimman kannatuksensa keränneet, ovat nekin olleet melko vakiot.
Omaa koko maan kannatustaan suuremman kannatuksen Keskusta on saavuttanut kunnissa jotka edustavat muuttujia: työttömintä, eläköityneintä, sairainta, pienituloisinta ja vähiten korkeakoulutettua Suomea.
Perussuomalaiset menestyivät parhaiten niissä kunnissa, jotka edustavat muuttujia: työttömintä, eläköityneintä, sairainta, pienituloisinta ja vähiten korkeakoulutettua Suomea, siis samoissa kunnissa kuin keskustakin.
Kokoomus ylitti kokomaan kannatuksensa: suurituloisimmissa. korkeasti koulutetuissa, vähiten työttömiä, vähiten eläköityneitä ja terveimmissä kunnissa.
Sdp oman kannatuksensa kunnissa, jotka olivat esimerkkejä: suurituloisista, korkeasti koulutetuista. ja työttömistä.
Pienemistä puolueista Vihreät ja Rkp menestyivät suurituloisimmissa ja vähiten työttömiä omaavissa sekä terveimmissä kunnissa. Vihreät, Vasemmistoliitto ja Rkp menestyivät korkeasti koulutetuissa kunnissa sekä kunnissa joissa oli vähiten eläköityneitä. Vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit menestyivät kunnissa jotka olivat esimerkkeinä työttömyydestä ja sairastavuudesta. Kristillisdemokraatit menestyivät myös kunnissa joita leimaisi eläköityneiden, pienituloisten vähiten koulutettujen määrä.
Erityisesti merkille pantavaa oli Keskustan kannatuksen heittely muuttujasta toiseen. Kannatus oli todella korkeaa alueilla jotka oli poimittu kielteisiksi tunnistettavien ominaisuuksiensa edustajiksi. Merkille pantavaa oli sekin, että perussuomalaisten yleinen kannatus näyttää varsin paljon tasaisemmalta kuin Keskustan, vaikka puolueilla on yhteiset juuret.
Provosoin hiukan ja väitän, että puoluekannatuksen perinnöllisyys ja ympäristön vaikutus äänestäjään ovat merkityksellisempiä kuin puolueen tulokset kuntansa etujen ajajana. Näin voisi ainakin päätellä, jos muistaa maamme hallitusten koostumusten historiaa pitemmältä.
Mielenkiintoista oli myös huomata Kokoomuksen kannatuksen heikkous kunnissa, joissa oli paljon eläkeläisiä. Suuret ikäluokat äänestävät vielä pitkään ja etsivät erityisesti vaihtoehtoja jotka kokevat ennustettavissa oleviksi ja siten turvallisiksi.
Yle julkaisi 23.4 mielenkiintoisen koosteen puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta kannatuksesta kun otetaan kymmenen erilaista muuttujaa kuntia määrittelemään. Jokaisen muuttujan osalta oli mukaan valittu 100 kuntaa. Muuttujien avulla selviää millainen vaalitulos olisi ollut, jos tulos olisi määräytynyt suurituloisinta, korkeakoulutetuinta, työttömintä, eläköityneintä, sairainta, pienituloisinta, vähiten korkeakoulutetuinta, vähiten työtöntä, vähiten eläköitynyttä ja terveintä edustaneen kunnan vaalitulosten perusteella.
Tulosta voi pohdiskella monestakin näkökulmasta. Onko sillä, että joku puolue jonkun ominaisuuden takia menestyy paremmin kuin keskimäärin muuten, joissakin kunnissa tekemistä sen politiikan tai sen itsestään antaman kuvan kanssa. Väittäisin, että näin on enemmänkin jälkimmäisen osalta. Ainakin kolmen neljästä suurimman puolueella on historiaa pitemmältä ajalta kuin itsenäisellä Suomella. Alueet, joilta puolueet ovat kannatuksensa suurimman kannatuksensa keränneet, ovat nekin olleet melko vakiot.
Omaa koko maan kannatustaan suuremman kannatuksen Keskusta on saavuttanut kunnissa jotka edustavat muuttujia: työttömintä, eläköityneintä, sairainta, pienituloisinta ja vähiten korkeakoulutettua Suomea.
Perussuomalaiset menestyivät parhaiten niissä kunnissa, jotka edustavat muuttujia: työttömintä, eläköityneintä, sairainta, pienituloisinta ja vähiten korkeakoulutettua Suomea, siis samoissa kunnissa kuin keskustakin.
Kokoomus ylitti kokomaan kannatuksensa: suurituloisimmissa. korkeasti koulutetuissa, vähiten työttömiä, vähiten eläköityneitä ja terveimmissä kunnissa.
Sdp oman kannatuksensa kunnissa, jotka olivat esimerkkejä: suurituloisista, korkeasti koulutetuista. ja työttömistä.
Pienemistä puolueista Vihreät ja Rkp menestyivät suurituloisimmissa ja vähiten työttömiä omaavissa sekä terveimmissä kunnissa. Vihreät, Vasemmistoliitto ja Rkp menestyivät korkeasti koulutetuissa kunnissa sekä kunnissa joissa oli vähiten eläköityneitä. Vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit menestyivät kunnissa jotka olivat esimerkkeinä työttömyydestä ja sairastavuudesta. Kristillisdemokraatit menestyivät myös kunnissa joita leimaisi eläköityneiden, pienituloisten vähiten koulutettujen määrä.
Erityisesti merkille pantavaa oli Keskustan kannatuksen heittely muuttujasta toiseen. Kannatus oli todella korkeaa alueilla jotka oli poimittu kielteisiksi tunnistettavien ominaisuuksiensa edustajiksi. Merkille pantavaa oli sekin, että perussuomalaisten yleinen kannatus näyttää varsin paljon tasaisemmalta kuin Keskustan, vaikka puolueilla on yhteiset juuret.
Provosoin hiukan ja väitän, että puoluekannatuksen perinnöllisyys ja ympäristön vaikutus äänestäjään ovat merkityksellisempiä kuin puolueen tulokset kuntansa etujen ajajana. Näin voisi ainakin päätellä, jos muistaa maamme hallitusten koostumusten historiaa pitemmältä.
Mielenkiintoista oli myös huomata Kokoomuksen kannatuksen heikkous kunnissa, joissa oli paljon eläkeläisiä. Suuret ikäluokat äänestävät vielä pitkään ja etsivät erityisesti vaihtoehtoja jotka kokevat ennustettavissa oleviksi ja siten turvallisiksi.
Yrität ilmeisesti johdatella siihen lopputulokseen, että Kokoomuksen kannattajat ovat älykkäitä, yhteiskunnan kannalta hyödyllisiä ja näin myös hyvätuloisia. Keskustan kannattajat taas ovat tyhmiä eivätkä osaa mitään nyky-yhteiskunnan kannalta hyödyllistä, joten he elävät parempituloisten älykköjen almuilla.
Osa Keskustan kannattajista on sitten kaltaisiani ajattelussaan muutoskyvyttömiä jääriä, jotka äänestävät samoin kuin isänsä aikoinaan. Hamaan hautaan saakka. No, eiköhän meistä suurimmasta osasta tuossa 30 vuodessa jo pääse lopullisesti eroon.
Onnistun aina väliin ajattelemaan, että Kokoomus ei ole elitistinen puolue eikä Stubb katso meitä tyhmempiä nenänvartta pitkin. Mutta sitten taas usko joutuu koetukselle.
Ilmoita asiaton viesti
”Yrität ilmeisesti johdatella siihen lopputulokseen…..”. En yritä. Jokainen voi itse miettiä, mistä kunkin puolueen erityinen menestys tai tappio eri tyyppisissä kunnissa johtuu. Perinteen osaa kommentoijakaan tuskin kieltää äänestysvalintaa tehtäessä. Voi olla, että tietyissä ympäristöissä jonkun puolueen valitseminen on helpompaa kuin toisen.
Ilmoita asiaton viesti
Ok.
Ilmoita asiaton viesti
Itse äänestin keskustaa, koska demarit ja kokoomus ovat etujärjestöjen puolueita, jotka eivät halua Suomeen pienyrittäjiä vaan palkansaajia ja siksi pienyrittäjä on lainsuojaton. Työmarkkinauudistuksiinkaan ei näyttänyt löytyvän tahtoa/tarvetta kummastakaan puolueesta ja taloutemme tila on karmiva.
Suomi voi nousta vain työllä ontuu, koska työtätekeviä rangaistaan varsinkin lisätuloista järjen vastaisesti ja verotuksella ja lakisääteisillä maksuilla estetään yrittämästä. Palkansaajien ja yrittäjien tuloista iso osa kerätään julkistaloudelle ja suuriin vakuutus- ja työeläkelaitoksiin.
Ilmoita asiaton viesti
Valitettavasti Ylen jutussa ei ollut esimerkkeinä kuntia, joissa olisi erityisen paljon yrittäjiä, joten emme saa tietää miten Keskusta tai muut puolueet olisivat tuollaisissa kunnissa menestyneet.
Ilmoita asiaton viesti
En tee minkäänlaista analyysia tilastoilla leikkien. Kokoomuksen vaalitapiio selittyy paljolti sillä, että se lupaa asioita, joita sen olisi voinut toteuttaa hallituksessa ollessaan. Huulenheitto puolue. SDP elää yli sata vuotta vanhalla ohjelmallaan. Kannatus putoaa samaan tahtiin kuin kannattajat putoavat hautaan. Nuoretkin johtajat ovat vanhojen jäärien kouluttamia omaan vanhakantaiseen oppiinsa. Ihminen on tänä päivänä ihan eri tilanteessa kuin Forssan ohjelman laatimisen aikaan. On koulutusta, varallisuutta, kykyä tehdä omia päätöksiä jne. Vaalit hävinneillä ei ole hätää kuin 4 vuotta. Sipiläkin paljastuu huulenheittäjäksi, jonka kansa äänestää oppositioon ensi vaaleissa. Ensimmäinen huulenheitto paljastuu, kun hallituksen ministerimäärä on jotakin muuta kuin 12. Sveitsi kuulema selviää 7 ministerillä? Saavutuksistaan huolimatta Sipilän yritysjohtomalli tulee olemaan ”managament by selitys”.
Ilmoita asiaton viesti
Wilskman> ”Poliittiset broilerit ja virkamiehet ovat ammattiihmisiä.”
He ovat ammatti-ihmisiä lähinnä poliitikkoina, joilla ei ole käytännön työ- ja tuotantoelämästä kokemusta, eikä osaamista koulutuksensakaan kautta.
W> ”Sipilä voi sijoittajana olla ammattilainen, mutta valtion vetämine ei ole ihan sama asia kuin yrityksen.”
Sipilä on puoluejohtajista ainoa ammattilainen, jonka vahvuus on aina ollut yrityksen kehittäminen ja kasvattaminen tuottavaksi, kannattavaksi pääasiassa vientiin suuntautuneeksi kilpailukykyiseksi terveeksi yrityksiksi, joiden satelliitteja on pitkin maailmaa hyvin lukuisia.
Vasta yrityksensä pääasiassa myytyään, mies keskittyi sijoitustoimintaan josta siitäkin, poliitikoksi siirtymisensä jälkeen, luopui lapsiensa hyväksi. Tämä hänen taustastaan.
Mikään yliopisto, korkeakoulu tai muukaan oppilaitos ei tuota valmiita yrittäjiä. Siksi julkinen sektori on lähes ainoa minne akateemisia tyyppejä suolletaan. Yrittäjyys periytyy ja siihen kasvetaan pitkän käytännössä oppimisen kautta. Näin ollen korkeakoulutetuista on hyvin vähän hyötyä yrityksille ja silloinkin enemmän tuotantotekniikan insinööreistä.
Sipilässä Suomella onkin nyt ainutlaatuinen huippuammattilainen, joka toivonmukaan saa hallitustaipaleelle mukaan lähtevät poliitikot ottamaan työnteon ja prosessijohtamis-opiskelun tosissaan ja sitoutuvat siihen.
Ilmoita asiaton viesti