Missä mikin puolue menestyi ja miksi?

Yle julkaisi 23.4 mielenkiintoisen koosteen puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta kannatuksesta kun otetaan kymmenen erilaista muuttujaa kuntia määrittelemään. Jokaisen muuttujan osalta oli mukaan valittu 100 kuntaa. Muuttujien avulla selviää millainen vaalitulos olisi ollut, jos tulos olisi määräytynyt suurituloisinta, korkeakoulutetuinta, työttömintä, eläköityneintä, sairainta, pienituloisinta, vähiten korkeakoulutetuinta, vähiten työtöntä, vähiten eläköitynyttä ja terveintä edustaneen kunnan vaalitulosten perusteella.

Tulosta voi pohdiskella monestakin näkökulmasta. Onko sillä, että joku puolue jonkun ominaisuuden takia menestyy paremmin kuin keskimäärin muuten, joissakin kunnissa tekemistä sen politiikan tai sen itsestään antaman kuvan kanssa. Väittäisin, että näin on enemmänkin jälkimmäisen osalta. Ainakin kolmen neljästä suurimman puolueella on historiaa pitemmältä ajalta kuin itsenäisellä Suomella. Alueet, joilta puolueet ovat kannatuksensa suurimman kannatuksensa keränneet, ovat nekin olleet melko vakiot.

Omaa koko maan kannatustaan suuremman kannatuksen Keskusta on saavuttanut kunnissa jotka edustavat muuttujia: työttömintä, eläköityneintä, sairainta, pienituloisinta ja vähiten korkeakoulutettua Suomea.

Perussuomalaiset menestyivät parhaiten niissä kunnissa, jotka edustavat muuttujia: työttömintä, eläköityneintä, sairainta, pienituloisinta ja vähiten korkeakoulutettua Suomea, siis samoissa kunnissa kuin keskustakin.

Kokoomus ylitti kokomaan kannatuksensa: suurituloisimmissa. korkeasti koulutetuissa, vähiten työttömiä, vähiten eläköityneitä ja terveimmissä kunnissa.

Sdp oman kannatuksensa kunnissa, jotka olivat esimerkkejä: suurituloisista, korkeasti koulutetuista. ja työttömistä.

Pienemistä puolueista Vihreät ja Rkp menestyivät suurituloisimmissa ja vähiten työttömiä omaavissa sekä terveimmissä kunnissa. Vihreät, Vasemmistoliitto ja Rkp menestyivät korkeasti koulutetuissa kunnissa sekä kunnissa joissa oli vähiten eläköityneitä. Vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit menestyivät kunnissa jotka olivat esimerkkeinä työttömyydestä ja sairastavuudesta. Kristillisdemokraatit menestyivät myös kunnissa joita leimaisi eläköityneiden, pienituloisten vähiten koulutettujen määrä.

Erityisesti merkille pantavaa oli Keskustan kannatuksen heittely muuttujasta toiseen. Kannatus oli todella korkeaa alueilla jotka oli poimittu kielteisiksi tunnistettavien ominaisuuksiensa edustajiksi. Merkille pantavaa oli sekin, että perussuomalaisten yleinen kannatus näyttää varsin paljon tasaisemmalta kuin Keskustan, vaikka puolueilla on yhteiset juuret.

Provosoin hiukan ja väitän, että puoluekannatuksen perinnöllisyys ja ympäristön vaikutus äänestäjään ovat merkityksellisempiä kuin puolueen tulokset kuntansa etujen ajajana. Näin voisi ainakin päätellä, jos muistaa maamme hallitusten koostumusten historiaa pitemmältä.

Mielenkiintoista oli myös huomata Kokoomuksen kannatuksen heikkous kunnissa, joissa oli paljon eläkeläisiä. Suuret ikäluokat äänestävät vielä pitkään ja etsivät erityisesti vaihtoehtoja jotka kokevat ennustettavissa oleviksi ja siten turvallisiksi.

Yle julkaisi 23.4 mielenkiintoisen koosteen puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta kannatuksesta kun otetaan kymmenen erilaista muuttujaa kuntia määrittelemään. Jokaisen muuttujan osalta oli mukaan valittu 100 kuntaa. Muuttujien avulla selviää millainen vaalitulos olisi ollut, jos tulos olisi määräytynyt suurituloisinta, korkeakoulutetuinta, työttömintä, eläköityneintä, sairainta, pienituloisinta, vähiten korkeakoulutetuinta, vähiten työtöntä, vähiten eläköitynyttä ja terveintä edustaneen kunnan vaalitulosten perusteella.

Tulosta voi pohdiskella monestakin näkökulmasta. Onko sillä, että joku puolue jonkun ominaisuuden takia menestyy paremmin kuin keskimäärin muuten, joissakin kunnissa tekemistä sen politiikan tai sen itsestään antaman kuvan kanssa. Väittäisin, että näin on enemmänkin jälkimmäisen osalta. Ainakin kolmen neljästä suurimman puolueella on historiaa pitemmältä ajalta kuin itsenäisellä Suomella. Alueet, joilta puolueet ovat kannatuksensa suurimman kannatuksensa keränneet, ovat nekin olleet melko vakiot.

Omaa koko maan kannatustaan suuremman kannatuksen Keskusta on saavuttanut kunnissa jotka edustavat muuttujia: työttömintä, eläköityneintä, sairainta, pienituloisinta ja vähiten korkeakoulutettua Suomea.

Perussuomalaiset menestyivät parhaiten niissä kunnissa, jotka edustavat muuttujia: työttömintä, eläköityneintä, sairainta, pienituloisinta ja vähiten korkeakoulutettua Suomea, siis samoissa kunnissa kuin keskustakin.

Kokoomus ylitti kokomaan kannatuksensa: suurituloisimmissa. korkeasti koulutetuissa, vähiten työttömiä, vähiten eläköityneitä ja terveimmissä kunnissa.

Sdp oman kannatuksensa kunnissa, jotka olivat esimerkkejä: suurituloisista, korkeasti koulutetuista. ja työttömistä.

Pienemistä puolueista Vihreät ja Rkp menestyivät suurituloisimmissa ja vähiten työttömiä omaavissa sekä terveimmissä kunnissa. Vihreät, Vasemmistoliitto ja Rkp menestyivät korkeasti koulutetuissa kunnissa sekä kunnissa joissa oli vähiten eläköityneitä. Vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit menestyivät kunnissa jotka olivat esimerkkeinä työttömyydestä ja sairastavuudesta. Kristillisdemokraatit menestyivät myös kunnissa joita leimaisi eläköityneiden, pienituloisten vähiten koulutettujen määrä.

Erityisesti merkille pantavaa oli Keskustan kannatuksen heittely muuttujasta toiseen. Kannatus oli todella korkeaa alueilla jotka oli poimittu kielteisiksi tunnistettavien ominaisuuksiensa edustajiksi. Merkille pantavaa oli sekin, että perussuomalaisten yleinen kannatus näyttää varsin paljon tasaisemmalta kuin Keskustan, vaikka puolueilla on yhteiset juuret.

Provosoin hiukan ja väitän, että puoluekannatuksen perinnöllisyys ja ympäristön vaikutus äänestäjään ovat merkityksellisempiä kuin puolueen tulokset kuntansa etujen ajajana. Näin voisi ainakin päätellä, jos muistaa maamme hallitusten koostumusten historiaa pitemmältä.

Mielenkiintoista oli myös huomata Kokoomuksen kannatuksen heikkous kunnissa, joissa oli paljon eläkeläisiä. Suuret ikäluokat äänestävät vielä pitkään ja etsivät erityisesti vaihtoehtoja jotka kokevat ennustettavissa oleviksi ja siten turvallisiksi.

 

 

jaga
Kokoomus Järvenpää

Sosiaalista markkinataloutta ja natojäsenyyttä kannattava, maahanmuuttoon myönteisesti suhtautuva, maltillinen federalisti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu