Keskusta etenee kohti punamultaa?
Keskusta ponkaisi nyt tuoreimmassakin gallupissa johtoon. Puheenjohtaja Sipilän kausi on selkeä gallupmenestys ja antaa aiheen odottaa menestystä myös varsinaisissa vaaleissa. Puolueen nousu 15,8% jo 22,3% on huima. Se saa myös miettimään mille linjalle Keskustan politiikka, jatkoa ajatellen asettuu. Yksinkertaistettuna se mikä ulkopuolisia kiinnostaa on valitseeko Keskusta mieluimmin sinivihreän vai punamullan, jos valitseminen tulee mahdolliseksi? Oma oletukseni on, että jos vaalitulos on gallupin kaltainen, niin punamulta tulee.
Kokoomuksen pääsy hallitukseen riippuu siitä kykeneekö puolue säilyttämään suurimman puolueen asemansa vaalien jälkeen. Jos Kokoomus siihen kykenee niin, silloin sinivihreäkin on mahdollisuuksien rajoissa.
Kokoomuksen mielipidekannatus tulos laski alle edellisten eduskuntavaalien tuloksen 20,4% ja se oli nyt julkaistussa gallupissa 19,4%. Tällainen pudotus herättää jo hermostuneisuutta niin puolueen kentällä kuin juuri ehdokkuuden saavuttaneiden keskuudessa. Kokoomuksen kentällä pelätään, että Stubbin uusi ”Dream team” suunnittelee ”suurta harppausta oikealle”. Onko sellaista tiedossa on vielä epävarmaa, valtamedia kuitenkin uskoo näin ja markkinoi yksittäisiä puheenvuorojakin osoituksena tästä. Stubbilta puolueväki odottaa selkeää poliittista linjausta, jotta entisenlainen innostus vaaliteltoilla ja esitteiden jaossa jatkuisi. Mielipidetutkimuksen osuminen aikavälille 22.9 -16.10 voi sekin selittää jotain, mutta ehkä nyt kannattaisi jo miettiä, mitä tehdä kun pitkäaikaistyöttömyys kasvaa myös Espoossa ja Helsingissä, jotka tunnetusti ovat Kokoomuksen vahvoja alueita. Edellinen puoluesihteeri siirtyi menestyksen myötä Ellun kanoihin uudempaa näyttää gallupin valossa uhkaavan ”Kentucky fried chicken”. Vielä on kuitenkin aikaa.
Sosialidemokraateilla on nostetta, ehkä yksi puheenjohtaja Rinteen tärkeimmistä tavoitteista on saavutettu kun puolueen kannatus ylitti hitusen Perussuomalaiset puolueen vastaavasta. Silti kannatus oli viime eduskuntavaaleissa 19,1% ja nyt vain 16,2%. Rinne on valinnut linjan, jossa hallitus pysyy koossa, vaikka sosialidemokraatit esiintyvät julkisuudessa kuin oppositio. Tähän mennessä taktiikka näyttää onnistuneen, mutta säilyykö uskottavuus vaaleihin asti ja sellaiseen tulokseen, jolla puolue lähtisi hallitukseen, on vielä ns. ”herrassa”.
Perussuomalaiset puoleen alamäki eduskuntavaalien 19,1% nyt gallupissa saatuun 16,1% on ollut odotettavissa kun puolue on alkanut muuttua kansalaisten silmissä vaihtoehdosta hallituspaikkaa kyttääväksi ”vanhaksi puolueeksi.” Olisi ehkä pitänyt mennä hallitukseen silloin kun sitä tarjottiin. Nyt hallituksen pääsy on epävarmempaa, vaikka Perussuomalaiset puolueen kynnyskysymykset lienevät jo hioutuneet olemattomiksi.
Pienemmistä, mahdollisista hallituksen tilkepuolueista, Vasemmistoliitto on nostanut kannatustaan eduskuntavaalien 8,1% gallupin 8,7%. On jännittävää kummasta ns. vasemmistopuolueesta Sosialidemokraateista vai Vasemmistoliitosta tulee vaaleissa suurempi puolue Helsingissä. Tosin epäilen, että Vasemmistoliitto kilpailee lähinnä Vihreiden Kahiluoto-siiven kanssa punavihreiden äänistä Helsingissä, ei niinkään demareiden. Vireiden kannatus on sekin nyt puolueen kannalta paremmalla tasolla kuin eduskuntavaaleissa, joissa se oli 7,3%. Nyt Vihreät saivat gallupissa 8,2% kannatusta. Rkp:n kannatus oli eduskuntavaaleissa 4,3% ja samanlainen kannatus oli myös HS:n uusimassa gallupissa. Kristillisdemokraattien kannatus viime eduskuntavaaleissa oli 4 %, nyt se oli gallupissa 3,6 %.
Lopuksi perustelen miksi arvelen edessä olevan punamullan. Luulen, että Keskustan enemmistö kallistuu enemmin sen kuin Kokoomuksen kanssa tehtävän yhteistyön kannalle. Taustalla on perinnettä, mutta myös arkisia syitä aina virkanimityksistä alkaen päätyen aluepolitiikkaan. Demarien enemmistö, jos puolue saavuttaa edes säällisen so. edellisen kaltaisen vaalituloksen on varmasti valmis Keskustan, Vasemmistoliiton, Vihreiden ja Rkp:n kanssa muodostettavaan hallitukseen. Oikeastaan ratkaisevaa on vaalimenestys. Sellaisen hallitus, jossa mainittujen puolueiden lisäksi, tai jonkun puolueen korvaajana, olisi Perussuomalaiset puolue, en oikein jaksa uskoa, mutta suomalaisessa politiikassa kaikki on mahdollista.
Sen sijaan voisin kuvitella tuommoisen republikaanisen ratkaisun, jossa laidoiltaan arvokonservatiivit ja talouslibertaarit puolueet löisivät kättä Keskustan, Kokoomuksen ja Perussuomalaiset puolueen yhteistyön merkeissä. Sellainen pohja olisi enemmistö, mutta olisiko se mahdollinen?
Täytyy myöntää, etten olisi koskaan uskonut toivovani tähän maahan punamultaa. Kokoomuksen viimeaikaiset häröilyt huomioiden se on kaikista huonoista vaihtoehdoista ehkä vähiten huono. Sillä koalitiolla ei ehkä saada rakenneuudistuksia aikaan, mutta itseaiheutettujen vahinkojen määrä vähenee.
Aletaan olla tilanteessa, jossa persujen ja kokkareiden pitäminen ulkona hallituksesta on tämän maan kannalta parasta politiikkaa. Vastakkainasettelun väheneminen hallituksessa takaisi sille jonkinlaiset toimintaedellytykset.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt ensimmäisen kerran pitkään aikaan gallupit alkavat näyttämään, että jotain muutosta voisi tapahtua. Jos vielä YLEn luvutkin osoittavat, että SDP alkaa lähestymään Perussuomalaisia, voi olla, että Rinteen valinta oli hyvä valinta ja SDP voi hyvinkin vaaleihin mennessä päästä 18-20 % väliin. Jo hetkellinen PS:n ohittaminen lisää varmaan itseluottamusta.
Se olisi erinomainen tulos uudelle puheenjohtajalle. Eikä se pakottaisi jäämään oppositioon, mitä vielä joku 15% tulos merkitsisi.
Ilmoita asiaton viesti
Päähallituspuolueen toiminnasta on tullut viime vuosina sellainen kuva, että ne pyrkivät vain jarruttamaan uudistuksia. Siksi on vaikeaa toivoa mitään hallituspohjaa, jossa on Kokoomus tai SDP. En osaa päättää kumpi noista puolueista olisi huonompi. Kepun ja Perussuomalaisten hallituskaan ei kuulosta kovin lupaavalta. Todennäköisesti Suomi jatkaa siis päämäärätöntä ajelehtimista myös seuraavan hallituskauden ajan.
Ilmoita asiaton viesti
Kokoomuksen ja keskustan talouspoliittisessa arvomaailmassa ei ole paljonkaan eroa. Keskusta on landeporvaripuolue ja kokoomus city-sellainen. Toki tuo maaseutu-kaupunki eroavaisuus sitten muussa arvomaailmassa toisinaan näyttelee suurtakin roolia, mutta näin puolueisiin sitoutumattomana voisin heittää kerettiläisen ajatuksen siitä, että keskusta ja kokoomus yhdistyisivät yhdeksi puolueeksi. Silloin vaalit käytäisiin selkeästi brittimallisessa labor/tory -asetelmassa (olettaen, että persut jossain vaiheessa näivettyvät joka tapauksessa). Sellaisessa asetelmassa ei näillä näkymin vasemmistopuolueet pitkään aikaan saisi olla mukana sössimässä.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä jo ensimmäinen FinnTory hallituskausi muuttaisi tilanteen. Jos ensi kevään vaaleissa saadaan puhdas porvarihallitus, niin ei sekään jatka kuin yhden vaalikauden.
Ilmoita asiaton viesti
Plus että autot palaa Suomessakin kaduilla, jos tällä tiellä jatketaan vielä neljä vuotta.
Ilmoita asiaton viesti
Porvarien lamahallitukset 1962–66 ja 1991–95 tuottivat demarien dramaattisimmat vaalivoitot. Varmasti joku taktikko haluaa SDP:n oppositioon odottamaan saman toistumista.
Pari vasta-argumenttia:
Talouskasvun päättyminen ei ole pieni suhdannekysymys. Oikeistohallitus voisi tuoda oikeasti vaarallisen tilanteen.
Suomalaisia kuolee vaalikaudessa noin 200 000. Heistä 30 000 on äänestänyt demareita ikänsä. Montako tulee tilalle?
Ilmoita asiaton viesti
Kunkin puolueen joukkue ja ehdokasasettelu nousee ratkaisevaan asemaan, ennustan.
Sanonpa vain, että Juha Sipilän julkisuudessa eniten esiintyvä joukkue, Pekkarinen, Väyrynen. Kääriäinen, Juhantalo, S-L Anttila ja Tiilikainen ei kyllä herätä luottamusta. Nuohan pitävät ääntä Sipilän puolesta, muut kepu -politiikot jäävät pois julkisuudesta. Kolme muistelmateosta antaa
melko synkän kuvan kepusta (Korhonen, Lipponen, Tuomioja)
A Stubbin nk. neljä kuukautta täyttyy nyt. Itse hän on puhunut, että vie neljä kukautta, ennenkuin pääsee sinuiksi uuden tehtävän kanssa. Alkaako eräänlainen vakiintumisen aika ja luottamuksen palautusvaihe. Kokoomuksen joukkue saattaa olla loppupelissä Sipilän joukkuetta tulevaisuuten katsovampi ja paljon laajempi kuin Sipilän joukkue. Nk. farmijoukkue/varajoukkue on myös valmiina ja siihen löytyy kokeneita henkilöitä jokaisesta vaalipiiristä.
Demareiden joukkue on persuja paljon laajempi ja kokeneempi. Persuilla on
puutteita jo ykkösjoukkueessa, jos se rakentuu vain Soinin persoonaan. Demareilla on kokoomuksen tavoin ykkös- ja farmijoukkue laajempi.
Saapa nähdä, kuka vastaa hallituksen puolesta talousvälikysymykseen. En ylläty, jos pääministeri ottaa sen valtiovarainministeriltä.
Ilmoita asiaton viesti
Pietikäinen.
Onko Kokoomukselta luvassa uusi ” Sari Sairaanhoitajien ” paketti edellistä v. 2007 toteutunutta vaalilupausta seuraten ? Meillä ei nyt olisi todellakaan siihen ollenkaan varaa, eikä ollut myöskään v. 2007. Tämä em. lupaus vei osaltaan kiistämättä myöhemmin julkisen talouden ahdinkoon ja niin kutsuttuun kestävyysvajeeseen.
Vuodesta 2007 lähtien Suomen julkiset menot ovat kasvaneet euromääräisesti 36 % ilman mitään todellista talouskasvua varsinkaan tuotannon osin. EU-maissa keskimäärin julkiset menot ovat kasvaneet tänä samana aikana vain 14 % – tämäkin yleisen talouskasvun vallitessa pitkällä aikavälillä 2007-2014.
Kokoomuksen uhkana on, että oikestolaisemman politiikan seurauksena vääjäämättä monet näistä ” Sari Sairaanhoitaja ” -tyyppisistä äänestäjistä havahtuvat, ja vaihtavat leiriään muihin puolueisiin.
Toivottavasti Kokoomus olisi nyt edes sen verran vastuullinen, ettei lähtisi vuoden 2007 tapaan liikkeelle vastuuttomin ja liiallisin vaalilupauksin.
Ilmoita asiaton viesti
Valtion henkilöstömäärä on alle 90 000.
http://www.stat.fi/til/vkp/2012/vkp_2012_2013-05-2…
Kokoomus on ajanut kuntaremonttia, mutta kepu ja tällä valikaudella myös persut on sitä jarruttanut.
http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/kunta-tyonantaja…
Valtion budjetissa ovat siirtomenot kasvaneet kaikkien eniten, ei henkilöstömenot
Linkkien lopusta löytyy taulukot menoista taloudellisen laadun mukaan
Siirtomenot olivat v. 2004 21,4 mrd euroa ja tänä vuonna 37,7 mrd euroa.
Kasvu 76 %.
Valtion budjetin kulutusmenot n. 14 mrd euroa ovat kasvameet mainttuna aikana n. 2 mrd (Palkat, eläkkeet, puolustussmateriaalinen hankkiminen ym.)
Mitä ovat siirtomenot
http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp;jsessionid…
http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2015&…
http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2006&…
Kuntien menot ja tulot
http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/kunt…
Julkistalous on Suomessa muihin verratuna suuri, mutta se ei todella johdu Sari Sairaanhoitajan palkkamenoista)
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkis…
Kokoomus ei ole työmarkkinaosapuoli, kyllä ne palkkojen korotukset kaikila aloilla syntyivät työantajaliittojen ja palkansaajajärjestöjen välillä.
Pitäisi perehtyä asioihin. Kiitos !
Ilmoita asiaton viesti
”Valtion henkilöstömäärä on alle 90 000.”
Näistä 90 000 on ns. asiantuntijoita ja ertyisasiantuntijoita noin 50 000.
Joten valtion henkilöstöä voisi vähentää vaikkapa 30%.
Ilmoita asiaton viesti
Tässäkin kokoomus toimii.
http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/…
Tavoitteena on yhdistää kaikkien ministeriöitten hallintopalvelut ym. ja tehdostaa ministeriöitten toimintaa.
Hanke on ministeri Virkkusen. nykyisen mepin, käynniostämä hanke.
Ilmoita asiaton viesti
Kuinka paljon Kokoomus on onnistunut vähentämään Valtion kuluja vaalikauden aikana? Vai eikö neljä vuotta riitä YT:den pitämiseen kykypuolueelle?
Ilmoita asiaton viesti
Suomen julksen sektorin kokonaispalkkasumma on kasvanut v. 2007-2014 välisenä aikana euromääräisesti + 24 %. EU-maissa keskimäärin kasvu on ollut vain + 8 %.
Vaikka talous ei ole kasvanut lainkaan v. 2007-1014, ovat julkiset menot nousseet rajusti – + 36 %. Tämä menojen kasvu on kanavoitunut liki puhtaasti sosiaaliturvaan (eläkkeet tästä tärkeimpänä ) ja palkanmaksuun.
Suomen julkista sektoria ja julkisia menoja on paisutettu tilastojen valossa v. 2007-2014 välillä huomattavasti enemmän, kuin missään muussa EU-maassa konsanaan edes vertailukohtana tarkastellen.
Kai nyt hyvänen aika politiikoilla, hallituksella ja eduskunnallakin on sanansa sanottavana maan talouden kehityksen suhteen – vai miksi yleensä edes äänestämme ?
Lähde. EKP:n ja EU-Komission makrotalouden tilastot.
Ilmoita asiaton viesti
Julkiseen sektoriin luetaan myös kunnat ja niissä pääsevät päättämään myös muut kuin hallituksessa istuvat. Siitä ei liene tarkkaa kuvaa, kuinka monta työpaikkaa tällä vaalikaudella on tämän hallituksen toimien ansiosta kuntiin perustamaan ja kuinka monessa ovat olleet aloitteellisia kunnat itse.
Ilmoita asiaton viesti
”julkiset menot nousseet rajusti – + 36 %. Tämä menojen kasvu on kanavoitunut liki puhtaasti sosiaaliturvaan (eläkkeet tästä tärkeimpänä ) ja palkanmaksuun.”
Maksetaanko valtion ja kunnan töissä niin suuria eläkkeitä, että ne ovat tärkein menojen kasvun syy ?
Työeläkkeet eivät ole julkisia menoja.
Ilmoita asiaton viesti
Julkisen sektorin työeläkkeet ovat kokonaan julkisista menoista verovaroin maksettuja, kuten ovat myös kansaneläkkeet tms. Mistä ihmeestä muualta ne muutoin rahoitettaisiin ?
Valtiolla ja kunnilla on huomattavan hyvät eläke-edut näin yleisesti tarkastellen.
Ilmoita asiaton viesti
Yksityisten yritysten työeläkkeet ovat etukäteen työntekijöiden ja niille palkkaa maksaneiden yritysten eläkevakuutusyrityksiin. Nämä ovat vuosikymmeniä sijoittaneet kans. väl. markkinoille säästöt, ja hankkineet jokaiselle työeläkeläiselle siedettävän eläkkeen.
Työeläkerahastot panttina on Suomella yhä ihmeellisen korkea AA+ luokitus.
Valtion eläkkeet maksaa suoraan valtionkonttori.Siis suoraan verorahoista, Siis Sinunkin.
Kuntaeläkkeet maksaa KEVA, joka on äskettäin perustettu, joten sille kunnat ( siis nykyveronmaksajat )maksavat paljon,koska sille ei ole kertynyt muuta kuin avoautokiistoja, joten veronmaksajat maksavat melkein suoraan myös kuntaeläkkeet.
Ilmoita asiaton viesti
Huomioimatta tai osoittamatta sormella mihinkään suuntaan, voidaan kylläkin todeta, että Suomen julkiset menot ovat kasvaneet vallattomsti ilman näiden menojen lisäämiseen edellyttävää tuotannon kasvua. Suuri osa julkisen sektorin palkoista, eläkkeistä ja sosiaalituvasta aiheutuvista kustannuksista on päätetty jakaa jo. 2008 alkaen tulvien sukupolvien veroihin sisällettyinä näiden elintasosta noukaten, kuten on tehty aiemmin mm. Kreikassa.
Suomen julkisten menojen kasvu v. 2007-2014 36 % hakee edeleen vertaistaan Euroopassa, varsinkin oikeutuksineen tulevia sukupolvia silmälläpitäen.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkei Kokoomus sitten vuonna 2007 tiennyt työmarkkinaosapuolten hoitavan palkkaneuvottelut, kun kuitenkin käytti Sari Sairaanhoitajaa vaalitäkynä.
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ilmoita asiaton viesti
Viimeinkin Sipilä ja Soini ymmärsivät lopettaa keskinäisen turhan nokittelunsa. Puolueohjelmat Alkiolaisilta juurilta ovat Suomen kannalta kaikkein lähimpänä toisiaan. Keskittäminen seis ja koko Suomi takaisin asutuksi.
Kokoomus täysin Suomen tilanteesta pihalla olevana on tuppeloinut niin oman tilansa kuin Suomenkin taloudenkin aivan kuutamolle.
Punamulta tai sinivihreä on joillekin puhdasta unelmahöttöä.
Todennäköisin ja paras hallituspohja tullee olemaan:
Pääministeri puolue, Suomen Keskusta
VM, Perussuomalaiset
.., SDP
Kokoomus on jäämässä oppositioon kasvamaan aikuiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Koko Suomen asuttaminen on jo hävitty taistelu, johon ei veroeuroja kannata suunnata.
Ilmoita asiaton viesti
Koko Suomi pysyy asuttuna vain hiihtoloma ja kesäloma aikoina, ellei sitten kaivostoiminnalla ja Jäämerelle vievällä radalla saada muutosta aikaan pohjoisen osalta. Viimeksi mainittuun voisi ajatella käytettäväksi verovarojakin.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa n. 4,4 miljoonaa ihmistä asuu kaupungeissa tai näiden välittömässä läheisyydessä. Loput n. miljoona ihmistä enemmän tai vähemmän maaseudulla. Kehitys on ollut vääjäämätöntä siten, että maaseudun väestöllä on varsin voimaksa vähenemisen trendi ja kaupungeissa ja niiden välittömässä läheisyydessä voimakas kasvutrendi.
Jos nyt edes sallittaisiin maaseudulla asuviksi siellä omia elinkeinojaan harjoittavat, niin ei kovinkaan suurta joukkoa enää maalta kaupunkeihin tarvitsisi asuttaa olemassa olevan ikäpolven poistuttua muonavahvuudestamme.
Mikä olisi se olisi maaseudulle sopiva väestömäärä, sen aika tulee vääjäämättä näyttämään – aivan ilman poliittisia ambitioitakin.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä Borje,
älä vielä luovuta. On lähellä aika, jolloin taas viljelemme takapihalla perunaa ja nurkantakana kessua, ja pikkupoika porisee iloisesti. Puhumattakaan kalaproteiniistä, jota jokainen kynnelle kykenevä hamuaa.
Ilmoita asiaton viesti
Minun takapihallani kasvaa jo nyt pottua ja kalaakin käyn vähän väliä pyytämässä särpimeksi. Itse kasvatetut tomaatit tahtovat tulla jo korvistakin ulos kun niitä on viime viikot syöty kyllästymiseen saakka.
Ilmoita asiaton viesti
Olet edellä ajastasi, muut tulevat pian perässä.
Ilmoita asiaton viesti
Tällä menolla SDP okittaa Kokoomuksen kannatuksessa, jolloin Rinne saa jatkaa valtiovarainministerinä yli vaalien. Nykyinen meno jatkuu kuitenkin vuoteen 2019 asti. Punamulta ei pysty mihinkään todelliseen uudistamiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Väänänen, sotien jälkeen punamulta oli se joka tätä maata eniten uudisti. Valitettavasti kepusta on tullut uudistusten vastustaja, mistä esimerkkinä käyköön vaikka välttämättömän kuntauudistuksen vastustaminen. Lipposen 1 oli sateenkaarihallitus, kokoonpanoltaan lähes samanlainen kun Kataisen, ilman kristillisiä. Lipponen ja Sauli Niinistö osoitti vahvaa johtajuutta mikä Kataiselta ja Urpilaiselta puuttui ja tuon johtajuuden ansiosta suomi nousi 90-lamasta vaikkakin kipein päätöksin. Mikäli halutaan todellisia uudistuksia, kuntarakenteessa, työelämässä, teollisuudessa, kok. ja demarien pitää olla hallituksessa, kepu ja persut ovat säilyttäjiä, ei uudistajia.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyiset demarit ovat uudistajina samaa tasoa kuin Kepu ja PS!
Ilmoita asiaton viesti
Ero on vain siinä, että demarit ovat olleet hallituksessa vähintään 8 vuotta. PS ei tietääkseen fiksuna yhtään. Kepu aloitti EU/ Krekka tuet. Revi nyt siitä sitten jotain.
Ilmoita asiaton viesti
Muistakaapa, että blogiini kommentoivia pyydettiin laittamaan oma kuva ja nimi.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä jokin aika sitten seuraavan hallituksen suosikkikokoonpano äänestäjien keskuudessa oli punamulta.
Asiaan tietysti vaikuttaa vaaalitulos. Suomi kaipaa kipeästi kasvua ja on mielenkiintoista nähdä, kykeneekö punamulta tekemään Suomessa tarvittavat uudistukset seuraavalla vaalikaudella?
Valtion menoja pitäisi karsia, jotta tulot vastaisivat menoja. Helppo ei hallitustaival tule olemaan seuraavallakaan kaudella.
Seuraavallakin vaalikaudella tietysti tarvitaan toimintakykyinen hallitus. Hallitseminen ei koskaan ole hauskaa. Äänestäjä ei ole juuri koskaan tyytyväinen.
Ilmoita asiaton viesti
”Valtion menoja pitäisi karsia, jotta tulot vastaisivat menoja.” Punamulta lienee se heikoin vaihtoehto menojen karsimisen kannalta. Ellei sitten jouduta 90-luvun laman kaltaiseen tilanteeseen, jolloin karsinta alkaa oli hallituksen väritys mikä tahansa.
Ilmoita asiaton viesti
Lopullinen jakauma tietysti ratkaistaan vaaleissa, ei ”kallupeissa”. Mutta jatkuva puhe siitä, miten Persujen olisi pitänyt ”mennä hallitukseen” milloin mistäkin syystä, yleensä ”oman etunsa (mitä se sitten tarkoittaakin) vuoksi, ei lakkaa ihmetyttämästä.
Miksi ihmeessä Persujen olisi kannattanut/pitänyt mennä mukaan hallitukseen, jonka toimintaa se ei hyväksynyt eikä hyväksy?
Ilmoita asiaton viesti
JH:n (#31) kysymykseen tavallaan sisältyy montakin kysymystä äänestäjälle, tyyliin
”Miten hyvin six-four-pack onnistui:
1) BKT:n kasvattamisessa, 2) työttömyyden vähentämisessä, 3) valtionvelan pienentämisessä, 4) kauppataseen tasapainotuksessa / viennin edistämisessä, 5) ”oman” rahapolitiikan hoidossa, 6) talouskasvun aikaansaamisessa, 7) investointien houkuttelemisessa 8) eurokriisitukien ja yhteisvastuiden järjestelyissä 9) sote- ja rakenneuudistuksessa, 10) puolustuksemme kehittämisessä etc.?”
Jos vastaus on ”erittäin hyvin”, silloin voisi syystäkin ihmetellä PS:n haluttomuutta ”mennä hallitukseen oman(kin) etunsa nimissä”.
Jos nämäkään asiat eivät nouse esille ennen seuraavia EK-vaaleja, olisin hämmästynyt.
Ilmoita asiaton viesti
Tietenkään persujen ei pitänyt eikä koskaan pidäkään mennä hallitukseen. Eikä niitä sinne pidä päästää vaikka joskus itse haluaisivatkin.
Ilmoita asiaton viesti
Tuohan on aina tiedetty, Börje. Te ette ikinä pääse Persujen kanssa hallitukseen, halusitte tai ette. Persuthan sinne nyt menee ja alkaa Kepun kanssa sen tympeän remontin korjaamaan sixpackkinne vaurioita.
Suomihan palautetaan asutuksi, toimivaksi, sanotte te urputtajat mitä tahansa. Kyllä teille Suomensyöjille nurkkajuuria kivichettojenne nurkista löytyy, älkää huoliko.
Ilmoita asiaton viesti
Edes huumorimielessä ei minkään toisen puolueen pidä ottaa huomioon sellaista mahdollisuuttakaan, että Perussuomalaiset pääsisi hallitukseen.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt olisi puolueiden otettava tulevia vaaleja ja kansalaisten äänestyspäätöksiä ajatellen selkeästi ja konkreettisesti kantaa mm. energiapolitiikkaan, ympäristöpolitiikkaan ulko-, turvallisuus ja puolustuspolitiikkaan, kauppapolitiikkaan, työllisyyspolitiikkaan , sosiaali- ja terveyspolitiikkaan maatalouspolitiikkaa tietenkään unohtamatta.
Nykyisissä opposition kannanotoissa ei näihin ole konkreettisesti otettu oikeastaan mitenkään kantaa. Valittelua ja maailmanlopun maalailua on ollut sitäkin enemmän. Kaiken huippuna oppositio on nostanut esiin mm. pääministerin pukukoodin.
Eräänä esimerkkinä tietoisesta vaikenemisena voi mainita Keskustan puheenjohtajan joku aika sitten esittämä kanta, että Nato -sanaa ei tarvitse tulevissa hallitusneuvotteluissa sanoa ollenkaan. Keskustan ulkopolitiikka taitaa edelleen leijua jossakin YYA -aikakauden pilvessä.
Kovin selkeää kantaa turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa ei ole myöskään Perussuomalaisella puolueella. Demari -puoluetta näissä asioissa rasittaa sen perinteinen pasifistinen ajattelumalli, joka periytyy jostakin lähes sadan vuoden takaa.
Tulevien vaalien aluskeskusteluissa pitäisi selkeästi pysyä tosiasioissa eikä luisua mielikuviin ja idealismiin.
Ilmoita asiaton viesti
Tietysti vaalien jälkeinen tulos vaikuttaa hallituspohjaan. Vaihtoehtoja onneksi demokratissa on muutamia.
Saapa todella nähdä, jatkuuko maan hallitseminen seuraavalla hallituskaudella punamullan, sinipunan vai porvarihallituksen voimin?
Keskustalle porvarihallitus voi olla vaikea vaihtoehto. Syynä on se, että aina tähän asti, Keskusta on kärsinyt porvarihallitusten jälkeen vaaleissa rökäletappion. Suostu siinä sitten hallituspohjaan, mikä johtaa selvään tappioon seuraavissa vaaleissa. Riski tähän on selvästi olemassa.
Sellainenkin hallitusvaihtoehto on tietysti mahdollista, että perussuomalaiset tulevat, jos tulevat, porvarihallitukseen kolmanneksi jäseneksi. Mutta tähänkään asiaan ei voi varmuudella luottaa.
Demareiden kohtalo on tietysti vaalituloksesta kiinni. Jääminen vaaleissa neljänneksi ja jos kärsitään vielä vaaleissa selvä tappio, niin se johtaa puolueen hyvin todennäköisesti seuraavalla kaudella oppositioon. Sekin on täysin mahdollista.
Ilmoita asiaton viesti
Punamultaa pukkaa ja velkakello tikittää eteenpäin!
Ilmoita asiaton viesti
Paljon melua tyhjästä, onko Keskusta esittänyt yhtään ideanpoikastakaan miten tästä taloustaantumasta selvittäisiin? Muistelisin Sipilän ehdottaneen että myydään loputkin valtionomistukset ja käytetään rahat, eli sama malli kuin nykyisellä hallituksella.
Ilmoita asiaton viesti
Keskusta ei ole esittänyt yhtään ideanpoikasta, mutta eivät ole mitkään muutakaan puolueet siihen kyenneet. Maasta nyt vain puuttuu hyvinvoinnin turvaamisesta ehkä 300.000 avoimen sektorin työpaikkaa ja niiden synnyttäminen on enemmän kuin haasteellista mille hyvänsä puolueelle tai hallitusrakenteelle ilman riittävää kansallista yhtenäisyyttä.
Työpaikat luodaan jatkossa yrittäjien ja PKT-yritysten toimin ja lähtökohdin – jos nämä näkevät tämän mielekkääksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Keskusta ei ole esittänyt yhtään ideanpoikasta, mutta eivät ole mitkään muutakaan puolueet siihen kyenneet.”
Tämähän se pointti on kun Keskusta esitetään pelastajana vaikka sillä on yhtä huonoja ideoita kuin nykyisiiä hallituspuolueilla. Onhan ideoita esitetty( talousnobelisti Paul Krugman) mutta miksi niistä ei keskustella?
Ilmoita asiaton viesti
Kuinka kallis Krugmanin euroero olisikaan tuoreille lapsiperheillemme,jotka ovat päätyneet rakentamaan ylihintaisen ok-talon nollakorkojen vallitessa ?
Sitä nobelisti Krugman ei kerro.
Ilmoita asiaton viesti
”Kuinka kallis Krugmanin euroero…”
Kerro vaihtoehto ja sen hinta? Itseasiassa näistä on tehty useampiakin laskelmia ja todettu ettei euroerolla ole todellisia vaihtoehtoja mutta olen utelias kuulemaan jos sellainen löytyy. Nythän työttömäksi joutuva asuntovelkainen maksaa kalleimman käutta, viimeksi tänään VTT ilmoitti yli 300 irtisanotusta.
Ilmoita asiaton viesti
Kumpikin kallis asuntovelkaisille ja yrittäjille. Persauksisille ja virkamiehille lienee aivan paskan haileeta loppupeliin katsoen, kuinka puhalluksessa lopulta käy, ainakin jos vertaamme siihen, mitä Krikassa, Irlannissa ja Espanjassa on tapahtunut.
Vaihtoehtoa sisäiselle devalvaatiolle ei ole olemassa – ei edes unikuvissakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Vieläkö velaksi ostettu asunto kelpaa lainan takuuksi, vai joko asuntojen hinnat ovat lähteneet laskuun, niin että pakkohuutokaupan pitäjän vasara alkaa taas paukkua ?
Eikö 1980- ja 1990 -luvun vaihteesta ole mitään opittu vai eikö tieto kulje sukupolvelta toiselle ? Itse aloitin 1970 luvun lopussa aikanani perheen kanssa arava-kaksiosta ja kovasti hirvitti se 27 000 mk:n laina. Eipä ole kyllä kertaakaan tullut seinää laina-asioissa eteen, kun vähän kerrallaan on edennyt asuntojen ostamisessa.
Ilmoita asiaton viesti
Asuntovelkaisille lapsiperheille euroero olisi varmaan ihan hirveätä.
En kyllä ymmärrä miten?
Vai pelkäätkö sitä, että euroero johtaisi Suomessa liian nopeaan talouskasvuun, jota hillitäkseen Suomen pankki sitten nostaisi ohjauskorkoaan. Olisihan se ihan kamalaa.
Ilmoita asiaton viesti
Markka-aikana asuntolainojen korot olivat aivan eri luokkaa kuin nyt.
Markka-aikana tehtiin säännöllisesti yhden yön ihmeitä ilman etukäteisilmoituksia. Sen ihmeen nimi oli devalvaatio eli ns. iso D. Siinä sitä oli monella valuuttalainaa ottaneella ihmettelemistä, kun yht’äkkiä yllättäen lainasumma markoissa nousi 12 %. Kun sitten 1990 -luvun alussa kelluva markka lopullisesti devalvoitui 20 – 40 % eri valuuttoihin nähden, niin siinä vaiheessa pankit alkoivat kyselemään lainojen lisävakuuksien perään. Tämän jälkeen alkoivat pakkohuutokauppojen vasarat paukkua. Siitä ei kaikki selvinneet hengissä.
Tulee myös ottaa huomioon, että oman valuutan devalvoimisessa kaikki tuontitavarat kallistuvat devalvaatioprosentin verran. Mitähän tuotteita tämä Suomessa voisi koskea ? Vastauksen löytää, kun katsoo kotonaan ympärilleen.
Toki nytkin puhutaan sisäisestä devalvaatiosta, eli palkkojen laskemisesta. Siinä ei kuitenkaan tule mittavia yhden yön ihmeitä. Palkkojen lasku on mahdollista vain pitkien työmarkkinajärjestöjen välisten neuvotteluprosessien kautta.
Ilmoita asiaton viesti
Missäs muuten luuraavat persut, kun eivät ole hehkuttamassa neljättä tilaa gallupissa?
Ilmoita asiaton viesti
Minna-Maaria, ihmettelen samaa. HALLOO, Seppo Leskinen, missä luuraat.
Ilmoita asiaton viesti
Lars-Erik Wilskman kirjoitti:
”Luulen, että Keskustan enemmistö kallistuu enemmin sen kuin Kokoomuksen kanssa tehtävän yhteistyön kannalle. Taustalla on perinnettä, mutta myös arkisia syitä aina virkanimityksistä alkaen päätyen aluepolitiikkaan. Demarien enemmistö, jos puolue saavuttaa edes säällisen so. edellisen kaltaisen vaalituloksen on varmasti valmis Keskustan, Vasemmistoliiton, Vihreiden ja Rkp:n kanssa muodostettavaan hallitukseen.”
Syntyi uusi ja mielenkiintoinen tilanne, kun raharuhtinas Björn Wahlroos vaatii Suomeen pikaisia vaaleja. Mitä tekee Stubb, joka on sanonut moneen kertaan, että tämä hallitus istuu vaalikauden loppuun? Ryhtyykö hän uhmaamaan mahtimiestä, joka on kaiken lisäksi maksanut hänen vaalikampanjansa?
Kenties Wahlroos pelkää, että Suomi ehtii pian saada aivan liian paljon vaikutteita ruotsalaismallisesta parlamentaarisesta demokratiasta ja ryhtyisi jo huhtikuussa 2015 järjestämään puolueblokkien välisiä vaaleja niin kuin Ruotsissa.
Kaikkein karmeinta Wahlroosille ja Kokoomukselle olisi, jos kansalaiset valveutuisivat siinä määrin, että älyäisivät muodostaa vaaliliiton vastustamaan taloudellista eriarvoistumista, käynnissä olevaa rikkaiden rikastumista ja köyhien köyhtymistä, keskiluokan vajoamista osattomien kastiin.
Suomalaismalliset puolueiden väliset ”pääministerivaalit” ovat hulluuden huippu Suomen kaltaisessa sirpalepuoluemaassa. Kansalaisten pitää voida äänestää hallituspolitiikasta jo vaaleissa. Siksi tarvitaan vaaliblokki ajamaan ”meidän 99 prosentin etua”. Toinen vaaliblokki ajaisi sitten ”sen yhden prosentin” etua. Kansalaisilla olisi mahdollisuus valita puolensa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuskinpa Wahlroosin mielipiteellä kovin suurta merkitystä on.
Ilmoita asiaton viesti
Onkohan järjellä, nimittäin niitä ideoita joilla saataisiin todellista kasvua ei olla hallituspiireistä tai Keskustan taholta esitetty.
Ilmoita asiaton viesti
Kansalaisilla olisi todellakin oltava enemmän oikeuksia äänestäjän kuluttajan suojan kannalta. Tämä toimisi varmasti näyttävämmin ns. kaksipuolue järjestelmässä esim. Ruotsin tapaan. Äänestyskäytännössä Suomessa oma ääni voi mennä puolueen sisäisesti hyvinkin sellaisen ehdokkaan eduksi, jonka edustamille näkemyksille äänestäjä ei olisi omaa ääntään suonut. Esimerkiksi Kokoomuksessa puolueena on kaksi eri laitaa ja näiden lisäksi vielä jopa vihreä kulmaus.
Siinä ei ole mitään mieltä, että esim. Kataisen hallitusohjelma hallitusta muodostettaessa sisälsi 144 sivua puolueiden toisilleen lupaamia myönnytyksiä kaupankäyntinä omille tavoitteilleen. Tällainen hallitusohjelma rampauttaa hallituksen toimet hallitusvastuun aikana, kuten olemme saaneet nyt hyvin kokea.
Muistaakseni 1980-luvulla hallitusohjelma oli tyypillisesti vain parin sivun mittainen.
Ilmoita asiaton viesti
”Äänestyskäytännössä Suomessa oma ääni voi mennä puolueen sisäisesti hyvinkin sellaisen ehdokkaan eduksi, jonka edustamille näkemyksille äänestäjä ei olisi omaa ääntään suonut.” Tämä on oikea huomio. Itse olen kannattanut pitkiä listoja, joissa puolueiden jäsenet asettavat ehdokkaat valintajärjestykseen. Tapa johtaisi puolueitten profiilin selkeytymiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Todella Wahlroos kävi taas esittäytymässä Suomessa ja vaati Suomeen uusia vaaleja.
Minusta Suomen tilanne on kaiken kaikkiaan todella vaikea. Jotain todella kannattaisi tehdä.
Wahlroos tietysti taas kerran esitti vaatimuksenaan verojen alentamista. Sehän vaikuttaa poliittisen ja taloudellisen eliitin keskuudessa olevan taikasana nykyään lähes kaikkeen mahdolliseen asiaan. Rikkain prosentti on kahminut omaisuutta yli kaiken kohtuuden. Tietysti veronalennukset aina hyödyttävät eniten kaikkein suurituloisimpia.
Veronalennukset vaikuttavat myös velkaannuttavan maata. Veronalennuksien vuoksi joudutaan myös tekemään menoleikkauksia valtion ja kuntien budjetteihin, jotta budjetit saadaan tasapainoon, koska tulot pienenevät.
Wahlroos tietysti ajaa poliitikassakin omaa etuaan sen kuin kerkiää ja siinä ei köyhille ja kipeille jää minkäänlaista jalansijaa.
Ilmoita asiaton viesti
Lars-Erik Wilskman kirjoitti, kommentti 70:
”Itse olen kannattanut pitkiä listoja, joissa puolueiden jäsenet asettavat ehdokkaat valintajärjestykseen. Tapa johtaisi puolueitten profiilin selkeytymiseen.”
Minä taas ottaisin Ruotsista oppia kaikessa muussa kuin ns. listavaaleissa. Ne antavat mielestäni liikaa valtaa puoluejohdolle.
Sen sijaan toivon hartaasti, että siirtyisimme mahdollisimman nopeasti ns. blokkivaaleihin. Se antaisi äänestäjille kuluttajansuojan. Tämä muutos ei edes vaatisi muutoksia lainsäädäntöön, vain puolueiden välisiä neuvotteluja ja päätöksiä.
Tarpeeksi samanmieliset puolueet – käytännössä varakkaiden tai vähemmän varakkaiden etuja ajavat – liittoutuisivat siis vaaleissa tulevan hallituspohjan luomiseksi. Pääministerin paikka annettaisiin suurimman blokin edustajalle, ei suurimman sirpalepuolueen puheenjohtajalle niin kuin Suomen pahasti valuvikaisessa käytännössä on ollut tapana.
Ilmoita asiaton viesti
En tunne tarkkaan ruotsalaisten listavaalia, mutta jäsenäänestykset voitaisiin järjestää myös siten, ettei puoluejohdolle jätetä mahdollisuutta muuttaa jäsenäänestyksen tuloksena saatua listaa.
Ilmoita asiaton viesti
Lars-Erik Wilskman kirjoitti, kommentti 70:
”Tuskinpa Wahlroosin mielipiteellä kovin suurta merkitystä on.”
Saapas nähdä, nähdäänkö saapas… Wahlrooshan on tukenut voimakkaasti Stubbin vaalikampanjoita…
Ilmoita asiaton viesti
Lars-Erik Wilskman kirjoitti, kommentti 74:
”En tunne tarkkaan ruotsalaisten listavaalia, mutta jäsenäänestykset voitaisiin järjestää myös siten, ettei puoluejohdolle jätetä mahdollisuutta muuttaa jäsenäänestyksen tuloksena saatua listaa.”
Ehdokasasettelun jäsenäänestyksiin voivat osallistua vain puolueen jäsenet. Äänestäjinä on koko kansa. Siinä on ristiriitaa.
Toisaalta kyllä pitkät listat vähentäisivät henkilökohtaisten vaalibudjettien kokoa. Jos jää listalla kauas kärjestä, on turha lainkaan käydä kampanjaa.
Ilmoita asiaton viesti
Aiemmassa kommentissa huomautettiin, että puolueilla on ehdokkaita joiden poliittisten ajatusten erot voivat olla kovin suuret. Nykyisellä vaalitavalla, jossa vain harva pääsee eduskuntaan omin äänin on äänestäjän kannalta tämä on selvä heikkous. Minusta nykyinen vaalitapa on äänestäjän, jonka motiivit ovat poliittiset,kannalta melkoista arpapeliä. Ehdokasasetteluun perehtyneet tietävät, että nykyisellään ns.puolueen kellokkailla on useinkin mahdollisuus vaikuttaa listoihin ohi kentän.
Ehdokkaita voivat toki asettaa muutkin kuin puolueet.
Ilmoita asiaton viesti
Jos todellakin kuvittelet, että korkea korko on markka-nimisen valuutan ominaisuus ja matala korko taasen euro-nimisen valuutan ominaisuus, niin kanssasi lienee turha keskustella tästä asiasta.
Ilmoita asiaton viesti
Keskustelu Persuista on tässä blogissa ollut melko paljastavaa – yllättävästikin. Näyttää siltä, ett ei niinkään vastusteta Persujen politiikkaa, vaan sitä, että Persujen ehokkailla ja edustajilla on ihan oikasti jotain omia, henkilökohtaisia, kantoja asioihin.
Muiden puolueiden (ehkä Vasurien Yrttiaho-siipeä ja RKP:a lukuunottamatta) edustajilla on rooli lähinnä puolueensa virallisen linjattomuuden tukijan, napinpainajana, eduskunnassa.
Keskustelu viittaa todellakin siihen suuntaan, että Persujen kannattajilla ja edustajilla/ehdokkailla on poliittisia tavoitteita, jotka he haluavat toteutuviksi, muiden, erityisesti valtapuolueiden, kannattajat kaipaavat ”vahvaa johtajaa”,joka ajattelisi heidän puolestaan – ettei itse tarvitsisi.
En ota tässä kantaa Persujen ajamiin asioihin, enemmänkin säälittää ja pelottaa tuo ”vahvan johtajan” kaipuu. Sellaisen toteutumisen tuloksista maailmalta lienee riittävästi näyttöä.
Ilmoita asiaton viesti