Ihan oikeesti Mielipiteitä politiikan katsomosta käsin.

Niinistön epäröinti ihmetyttää

Olen seuraillut puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistön kannanottoja. Tänäänkin löysin ties kuinka monetta kertaa, sellaisen jossa  hän sanoi olevansa epävarma auttaisiko Nato Suomea tosipaikan tullen. Varmuutta on varmaan mahdotonta saada edeltäkäsin, mutta se on varmaa ettei Nato auta kuin jäseniään.

Itsenäisyytensä aikana Suomi ei ole kertaakaan selvinnyt konflikteistaan Venäjän kanssa ilman vierasta apua. Luulisi Jussi Niinistönkin tämän historioitsijana tietävän. Ei se mikään ihme ole, sillä Venäjä on suurvalta pidettiin sitä sitten alueellisena tai globaalina sellaisena. Yksin Suomi on liian pieni puolustanaan itseään. Näin se on, eivät entisten taistelukenttien sankariteot tätä muuksi muuta.

Ruotsi Suomen liittolaisena kaivetaan aina esille kun halutaan välttää tosiasioiden tunnustamista. Onhan yhteistyö Ruotsin kanssa parempi kuin ei mitään, mutta ei se mikään turvallisuustakuu suhteessa Venäjään ole. Viimeksi yhteistyön lisäämistä Ruotsin kanssa kiirehti kansanedustaja Ilkka Kanerva, jonka näkemyksiä esiteltiin samaisessa tämän aamuisessa Ylen uutisessa kuin Niinistönkin kantoja.

Turvallisuus perustuu uskottavaan puolustukseen. Suomen eduskunnassa ei ole nyt, eikä varmaan jatkossakaan ole sellaista enemmistöä, joka olisi valmis kohottamaan puolustuskykymme uskottavalle tasolle. Kansalaiset äänestävät normaalisti aivan toisenlaisten turvallisuustarpeiden kuin  puolustuskyvyn puolesta. Se rahamäärä, mitä itsenäisen, koko maata kattavan ja uskottavan puolustuskyvyn aikaansaamisen tarvitaan edellyttäisi merkittäviä leikkauksia valtion menoista tai vastaavasti veronkorotuksia. Minun mielestäni puhe omin voimin luodusta riittävästä puolustuskyvystä on itsensä pettämistä.

Ymmärrän toki sellaisen näkemyksen, ettei mitään tapahdu, jos ollaan vain kiltisti ja hiljaa. Voi olla, mutta se ei se meidän rauhamme meistä riipu, vaan naapurista ja niistä poliittisista voimista, jotka siellä kulloinkin ovat vallassa. On todennäköistä, että Ukraina nyt jaetaan tavalla tai toisella, koska sillä ei yksin ole voimaa vastustaa Venäjää, eikä sellaista apua jota lännestä todella kaivattaisiin ole saatavissa.

Nyt yksi muoti väittämä on, ettei Nato ota uusia jäseniä kriisin aikana. Mihin ihmeeseen tämä väittämä perustuu? Se tietysti on totta, että jäsenyys perustuu jäsenvaltioiden yksimielisyyteen, mutta suurin osa Naton jäsenistä on EU:n jäseniä. Olisi aika erikoista, jos ne torjuisivat jäsenyyden Suomen ja Ruotsin sitä yhdessä hakiessa.  Turkki tai Yhdysvallat tuskin EU-maiden mukaan tuloa vastustaisivat.

PS. Ehkäpä jo aktiivinen keskustelu hakemuksen jättämisestä vaikuttaa oikeaan suuntaan.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Nato-myönteinen Olli Kivinen tänään Hesarissa: Tätä miettiessä voi pureskella Yhdysvaltojen apulaisulkoministerin Victoria Nulandin viimeviikkoisia sanoja: "Sanomamme Venäjälle ja Putinille on selvä. Naton alue on koskematon. Puolustamme sen jokaista palaa."

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Suomen+puolustus+...

Nuland on asian siis aika suoraan sanonut, mutta jotkut poliitikot ja muutkin muistelevat enemmän talvisotaa ja yksin jäämistä kuin pohtivat nykyisyyttä ja Natoa.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

No juuri esim. talvisodasta kannattaisi muistaa, että niitä liittolaisia kannattaisi olla... ei auttanut silloinkaan Kansainliittoon, puolueettomuuteen, naapurisopuun ja "pohjoismaiseen yhteistyöhön" turvaaminen ja luottaminen. Nyt turvataan taas samaan (Kansainliiton tilalla toki YK, joka käytännössä on about yhtä hyödyllinen vastaavassa tilanteessa).

Jostain syystä taas nähdään että tämä edellä mainittu käyttäytyminen on Suomen kannalta todella järkevää; en todellakaan käsitä mikä logiikka tässä on takana eikä se NATO-vastaisten perusteluista ole vieläkään selvinnyt.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

NATO-vastustus on lähinnä surkuhupaisaa ja perin "suomalaista".
"Ei kukaan meitä auttaisi kuiteskaan perk##e!" .. taitaa olla yksi suosituimmista kannoista :D

Mikäli NATO-maata yritettäisiin vallata eikä NATO lähtisi auttamaan karisisi koko NATOn uskottavuus täysin ja koko lafka hajoaisi suoraan siihen (tähän ei siellä suostuta). Ajatus siitä että apua ei tulisi, on todella outo. Silloin apua lähes varmuudella ei tule, mikäli sotilaallisia liittolaisia on nolla. Yksi tärkeimmistä tehtävävistä NATO-jäsenyydellä kuitenkin omasta mielestäni on sotien estäjänä peloitevaikutuksen ollessa reilusti parempi kuin puolueettomalla maalla... parempihan se on, kun ei sotaa edes ala. Sodan riskin minimoimisesta kai sentää ovat useimmat suomalaiset samaa mieltä (ovat sitten tällä hetkellä NATOn puolella, vastaan tai neutraaleja). Sopii ainakin toivoa niin.

Toisaalta ehkä sitten osa kansalaisista luottaa EU:een kuulumisen jo riittävän ja kaikki sodan uhat on jo Suomen osalta nollassa nyt ja tulevaisuudessa. Tällaisiakin mielipiteitä on kuulunut. Tai sitten yleinen myytti siitä että suomalainen korpisoturi on kuin elokuvien spartalainen ja 300 pärjää vähintään 10 000:lle vihulaiselle, joten miksi tässä mitään liittolaisia edes tarvittaisiin pahan päivän varalle, jota ei tule.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Samalla kannattaa lukea tänään julkaistu YK:n ihmisoikeusraportti Ukrainasta:

http://www.ohchr.org/EN/NewsEvents/Pages/Media.asp...

Otetaan tuohon yksi kappale raportista:

"89. It is widely assessed that Russian-speakers have not been subject to threats in Crimea. Concerns regarding discrimination and violence were expressed by some ethnic Ukrainians members of minorities, and especially Tatars, as indigenous peoples. In a meeting with authorities in Crimea these concerns regarding inter-ethnic tensions were dismissed, assuring that ethnic Russians, ethnic Ukrainians and Crimean Tatars and other minorities receive sufficient protection, with their three languages recognized as official languages.

Despite this, Tatars largely boycotted the referendum and remain very concerned about their future treatment and prospects. Although there was no evidence of harassment or attacks on ethnic Russians ahead of the referendum, there was widespread fear for their physical security. Photographs of the Maidan protests, greatly exaggerated stories of harassment of ethnic Russians by Ukrainian nationalist extremists, and misinformed reports of them coming armed to persecute ethnic Russians in Crimea, were systematically used to create a climate of fear and insecurity that reflected on support to integration of Crimea into the Russian Federation."

Eli toisin sanoen, Krimin venäläisiin kohdistuvat uhkat olivat suuresti liioiteltuja. Ainakaan raportin mukaan myöskään tataareihin ja Krimin ukrainalaisiin ei kohdistunut tuolloin selkeitä, vakavia ja järjestelmällisiä uhkia.

Tataarit olivat kuitenkin ymmärrettävästi huolissaan tulevaisuudestaan mahdollisesti osana Venäjää. He muistavat kuinka heidät neuvostoaikana karkoitettiin Krimiltä.

Tämän lisäksi Krimin venäläisiä peloteltiin liioitellulla huhuilla ja vääristetyillä uutisilla Ukrainan uutta hallintoa tukevien äärioikeistolaisten toimista. Tätä kautta Krimille oli helppo luoda ilmapiiri, jossa paikallinen venäläisväestö alkaisi haluamaan liittymistä Venäjään.

Tuon perusteella voidaan perustellusti väittää, että Venäjä veti herneen nenään Janukovichin hallinnon kaatumisesta ja alkoi juonimaan Krimin liittämistä osaksi Venäjää. Toimillaan se pyrki sumuttamaan niin krimiläisiä kuin myös ulkomaita. Jos Venäjä todella olisi ollut huolissaan, niin se olisi tuonut Krimin tilanteen esille YK:n turvallisuusneuvostossa YK:n peruskirjan mukaan ennen kuin se miehitti Krimin.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Yhdysvaltalaisen kenraali Breedloven pitäisi tänään tiistaina esittää suunnitelmansa toimista, joilla lujitetaan lähinnä Venäjää sijaitsevien Nato-maiden luottamusta siihen, että liittolaiset puolustavat niitä. Myös yhdysvaltalaisia maajoukkoja saatetaan lähettää Itä-Eurooppaan.

”Foreign ministers of the 28-nation alliance have given Breedlove until Tuesday to propose steps to reassure NATO members nearest Russia that other alliance countries have their back.

"Essentially what we are looking at is a package of land, air and maritime measures that would build assurance for our easternmost allies," Breedlove told the AP. "I'm tasked to deliver this by next week. I fully intend to deliver it early."

AP Interview: US troops may be sent to E Europe, Apr. 9, 2014, http://bigstory.ap.org/article/nato-may-send-us-tr...

Olli Kiviseltä (HS) puuttuu sana: ”Valtioneuvoston turvallisuuspoliittisten sanataiteiluun…”. Pitäisi varmaan olla ”Valtioneuvoston turvallisuuspoliittisten selontekojen sanataiteiluun…”

PS. Kun kerran Huusko mainostaa kilpailevaa mediaa, kehotettakoon Wilskmania muistamaan myös perinteistä Perässähiihtäjä-blogia. EU:n yhteisen ulkopolitiikan sekä Suomen Nato-jäsenyyden kannattajista saattaa syntyä epäedustava kuva, jos minä olen ainoa.

Käyttäjän jaga kuva
Lars-Erik Wilskman

Kiitti tiedosta, että Unskin palsta on taas avattu. Täytyypä ryhtyä seuraamaan ja kirjoittelemaan.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Niinistön blogeissakin on niin paljon poliittista pyöreyttä, etten ole onnistunut saamaan kiinni yhdenkään punaisesta langasta, tai mistään loogisesta linjasta.

Nato-yhteistyö on kannaltamme kompleksinen, koska jäsenyys saattaisi hillitä intoa maaperällemme hyökkäämiseen sotilaallisesti, mutta ei sekään ole mitenkään pois suljettua edes siinä tapauksessa. Suomea on vaikea puolustaa ilman suuria tappioita. Tosipaikan tullen osanotto lausuttaisiin turvallisen matkan päästä.

Suurempi ongelma on kahdenvälisen luottamuksen rappeutuminen suhteessa Venäjään, mikä on meille taloudellisesti liian raskas välillinen hinta Natosta, suorien kustannusten lisäksi. Rikkidirektiivi pilaa meiltä joka tapauksessa osan läntisistä markkinoista, joten itä on meille jatkossa hyvin tärkeä ilmansuunta.

Uskottava puolustus ei tänä päivänä tarkoita enää pelkästään maahan tunkeutumisen estämistä, vaan sen vaikeuttamista ja läsnäolon tekemistä sietämättömäksi miehitystilanteessa.

Sellaiseen pystymme ilman Natoakin. Puolueettomuus lisää mahdollisuuksia ja vähentää uhkia. Sellaistahan me emme Venäjälle muodosta, ellei pitkälle maarajallemme tuoda vieraita joukkoja ja aseistusta.

Venäjän tekemisistä ei tarvitse pitää, eikä kaikkea edes hyväksyä, mutta heidänkin mielipidettään on syytä kuunnella. Vastaavasti meidän länsimaissa on kysyttävä itseltämmä, onko moraaliseen ylemmyydentuntoomme minkä verran aihetta. Vasta sitten voidaan tehdä reaalipolitiikkaa. Liiallinen tunteen palo kun saattaa vääristää kokonaiskuvaa pahastikin.

Ei tästä mitenkään saa sellaista yhtälöä, joka kannustaisi Natoon, varsinkaan nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa. EU-jäsenyyskään ei nyt ole varsinainen neuvotteluvaltti mihinkään suuntaan, kun Suomi on matkalla talouskriisimaiden joukkoon.

Käyttäjän jaga kuva
Lars-Erik Wilskman

Muutama huomautus. Ensinnäkin se, että kykenisimme tekemään miehittäjän olon hankalaksi, ei oikeastaan perustu mihinkään. Meillä ei ole Vietnamin viidakoita tai Afganistanin vuoria.

Tuskinpa Naton olisi Suomea sen vaikeampi puolustaa kuin Viroa, Latviaa, Liettuaa tai vaikkapa Puolaa.

Emme me ole nyt puolueettomia, vaan sotilaallisesti liittoutumattomia, jos nyt Lissabonin pöytäkirjan lausumia ei pidetä liittona.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Sikäli kun en ole saanut virheellistä tietoa varusmiesten koulutuksesta, niin sen painopiste on aika päivää siirtynyt soilta ja metsistä kaupunkisodan ja sissitekniikkojen harjoitteluun.

Siinä suhteessa epäilen huomattavasti enemmän Syyrian kapinallisten koulutusta ja aseistusta, mutta ei sinnekään kukaan halua vapaaehtoisesti väliin mennä.

On totta, ettemme ole nyt puolueettomia, mutta siihen asiantilaan on tehtävä tarpeellinen korjaus.

Ja mitä hyötyä on sellaisesta puolustamisesta, joka näivettää merkittävän osan kauppapotentiaalista? Baltian ja Suomen puolustaminen ei ole mahdottoman vaikeaa, mutta Venäjä ei voi sallia hyökkäysuhan syntymistä Baltiaa laajemmalle alueelle.

Tilannetta on arvioitava kaikkien osapuolien kannalta, eikä vain omasta näkökulmastaan, joka saattaa poiketa merkittävästi muista. Tietyn turvallisuusoptimin ylittävä toiminta millä tahansa osa-alueella tappaa kehittymiselle välttämättömän dynamiikan ja siihen Suomi on kokonaisvaltaisesti jo uppoamassa.

Kykenemme tuhoamaan itsemme ilman vihollisen apua. Saavutus sekin.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

"Venäjä ei voi sallia hyökkäysuhan syntymistä Baltiaa laajemmalle alueelle". Tuo lienee se venäläinen mielikuva asiasta. Jos Suomi (ja Ukraina) liittyisi NATOon, mahdollinen vihamielinen sotilaallinen liittouma yltäisi lähes koko Venäjän länsirajan alueelle.

NATOa voi tarkastella myös siitä näkökulmasta, että NATO ei ole käynyt ensimmäistäkään puolustussotaa, NATOmaat ovat osallistuneet pelkästään hyökkäyssotiin... Voidaan tietenkin sanoa, että on ihan hyvä harjoitella sotaa heikompia vastustajia vastaan. Tosipaikan tullen sitten voi tappaa ihmisiäkin.

No, sinänsä sodankäynnin osalta voisi ihan kättelyssä unohtaa sellaisen käsitteen kuin reilu taistelu.

Pentti Järvi

Pääministerillämme (kok) ei ollut munaa ilmoittaa Nato-kantaansa kuin vasta nyt eroilmoituksen tehtyään. Presidentillämme (kok) ei ole sitä vieläkään.

Käyttäjän jaga kuva
Lars-Erik Wilskman

Pääministerin kanta on ollut tunnettu jo pitkään. On vain niin, ettei yksi yksittäinen henkilö, edes presidentti, tai edes puolue ratkaise liittyisikö maamme Natoon vai ei. Siihen tarvitaan eduskunnan enemmistö ja sen saamisesta tarvittaisiin etukäteistieto ennen kuin jäsenhakemusta kannattaisi edes lähettää.

Pentti Järvi

Naton oman ilmoituksen mukaan se ei ota jäsenekseen maata, jonka enemmistö (ei tarkoita eduskunnan enemmistöä) on liittymistä vastaan.

Käyttäjän jaga kuva
Lars-Erik Wilskman Vastaus kommenttiin #15

Ei Nato kansaäänestyksiä edellytä ja tuskin se gallupeihinkaan päätöksiään perustaa. Vaaleilla valittu eduskunta, edustaa Suomen kansaa.

Käyttäjän AnttiHanelius kuva
Antti Hanelius

Erilaiset NATO-keskustelut ovat täysin hyödyttömiä ja kirjoittajilleen vain ajanvietettä kun parempaakaan tekemistä ei ole tarjolla. NATO-ikkuna oli Suomelle auki 1992-1998, mutta valitettavasti tasavallan presidenttinä sinä aikana ei ollut valtiomiestä, joka olisi sitä ikkunaa käyttänyt. J.K.Paasikivi oli viimeiseksi jäänyt suomalainen valtiomies.

Yhtä hyödytöntä on keskustella Suomen kyvystä puolustaa uskottavasti itsemääräämisoikeuttaan, koska sellaista mahdollisuutta ei yksinkertaisesti ole eikä tule. Jos joku muuta väittää, hän ei tiedä mistä puhuu. Ruotsissa sentään puolustusvoimain komentajalla oli kanttia inhorealistisesti todeta, että Ruotsi pystyisi siihen yhden viikon ajan, ja Ruotsilla sentään on tuntuvasti paremmat resurssit puolustaa maataan kuin Suomella. Me kaikki tiedämme, että Suomeen tullaan väkivalloin vain yhdestä ilmansuunnasta, ja jos sieltä päätetään tulla, asia on hoidettu alle viikossa.

Suomella ei ainakaan kymmeneen vuoteen ole varaa pitää puolustuskykyään edes nykytasolla. Suosittelen tutustumista Heikki Koskenkylän kymmeneen teesiin Suomen talouden nykytilasta nostamisesta, josta Ilta-Sanomat tänään kirjoittaa.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Mitähän itsemääräämisoikeutta tässä tarkoitat? Se, mitä luultavasti tarkoitat, pitäisi ensin ottaa eduksunnan toimesta tai kansanäänestyksellä takaisin EU:n epädemokraattisilta elimiltä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset