*

Ihan oikeesti Mielipiteitä politiikan katsomosta käsin.

Kreikka ja Kypros tukevat Turkkia, entä persut?

Turkin EU-jäsenyys astui jättiaskeleen Kreikan ja Kyproksen ilmoitettua tukevansa sen jäsenyyttä. Turkin jäsenyyden vastustaminen käy nyt kovin kiusalliseksi niille maille, jotka ovat jäsenyyttä tähän asti peitellysti vastustaneet.

Turkin jäsenyys ei tietenkään ole mikään huomisen asia, jäsenyys ehdot on toteutettava, mutta Turkilla on niin paljon tarjottavaa, että neuvotteluja tuskin lähdetään vaikeuttamaan. Ikääntyvälle Euroopalla Turkista saadaan tuoretta verta, maa kuuluu sotilasliitto Natoon ja on sitten osa Eu:n turvallisuuspoliittista ratkaisua, sen kautta on tarkoitus vetää Nabuco kaasuputki turvaamaan energiansaantia ja maan talous olisi sekin nousussa ennen kansainvälistä lamaa. Turkin jäsenyys on myös Suomen tavoitteiden mukaista.

Epäilemättä Turkin jäsenyydellä olisi eniten vaikutuksia sen sisällä. Se pakottaisi Turkin modernisoitumaan ja ratkaisemaan myös oman vähemmistökysymyksensä.

Kansalaiskeskustelu Turkin jäsenyydestä sen nyt astuttua aimo askeleen eteenpäin vilkastuu varmasti. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä mihin rajalinjat Suomessa asettuvat. Jäävätkö esim. perussuomalaiset ainoiksi Turkin vastustajiksi? Vastustaako kyseinen puolue Turkin jäsenyyttä ylipäätään, sitä en ole edes varma? Siitä kuitenkin olen varma, että aihe on sen kokoinen, että se tulevaisuuden näkymänä tuo vauhtia Eu-vaaleihin, ellei sitä pimitetä peiton alle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän markolilja kuva
Marko Lilja

"Jäävätkö esim. perussuomalaiset ainoiksi Turkin vastustajiksi? "

Hmm...

Sun pitäisi perustella sama Ranskan ja Saksan päättäjille. Siellä Turkin jäsenyys ei ole herättänyt minkäälaista vastakaikua.

Itse en usko Turkin nopeaan jäsenyyteen. Syitä on useita.

1. Turkki ei ole taloudellisesti lähimainkaan valmis jäseneksi. Suuret EU-maat ovat nihkeitä ottamaan uusia elätettäviä. Kreikan on turha puhua mitään, koska on todella suuri nettohyötyjä toisin kun Suomi.
Perussuomalaisten linja tässä on ihan hyvä. Me maksetaan nyt jo 200 miljoonaa euroa liikaa jäsenmaksua ja valtio lainaa rahaa omiin tarpeisiin.

Saksassa tiedetään mitä on maksaa kommunismin perintöä vuodesta toiseen. Entinen itäsaksa nielee erilaisina avustuksina jättiläismäisen summan rahaa vuosittain. Puhutaan edelleen kymmenistä miljoonista euroista.

2. Etenkin Ranskassa vastustetaan voimakkaasti Euroopan islamisoitumista. Ranskalaisilla on vähän pidemmät perinteet asiasta kuin suomalaisilla, joten kannattaa kuunnella tarkkaa mitä mieltä he ovat. Myös Italiasta ja Espanjansta on kantaunut negatiivisia kommentteja jäsenyyden suhteen.

3. Yhdysvaltojen sekaantuminen EU:n sisäiseen asiaan. Obaman ei kannattaisi lobata Turkin jäsenyyttä niin voimakkaasti. Se kääntyy pian häntä vastaan. Eihän EU ole neuvomassa USA:ta, että Puerto Rico; Panama tai Kuuban saaristot tulisi liittää osaksi USA:ta.

Kysymys on äärettömän vaikea. Pitäisikö taloudelliselta kehitykseltään ja moraaliltaan keskeneräiset usein kommunistisen kokeilun pilaamat maat ottaa jäseniksi vai ei? Nythän kommunististen järjestelmän romuttamat maat Bulgaria ja Romania (jotka jäivät kehityksessä 50-luvulle verrattuna länteen) otettiin jäseniksi varoituksista huolimatta.

Taloudellisesti nämä maat tulevat EU:lle pahuksen kalliiksi, mutta mikä niiden kehitys olisi unionin ulkopuolella jää arvailujen varaan. Tuskin ne kehittyisivät yhtään mihinkään, joten tässä mielessä EU tulee laajentumaan jatkossakin. Se vaan käy vuosi vuodelta enemmän meidän kukkarolle.

Itse en luota suomalaisiin politiikkoihin siinä, että me saataisiin omaa maksuosuutta mitenkään pienennettyä. Päinvastoin. Mehän maksetaan nyt jo Iso-Britannian jäsenmaksua, miksei me maksettaisi myös Turkin puolestakin.

Kiristetään vyötä kotimaassa, mutta maksetaan EU:lle rahat auliisti. "annetaan keisarille mikä keisarin on", näin iso kirja meitä opettaa.

Käyttäjän markolilja kuva
Marko Lilja

"Jospa Turkki nyt ensin lopettaisi virallisesti armenialaisten kansanmurhan kieltämisen, niin puhutaan sitten hieman lisää… "

Totta. Hyvä täydennys tuohon listaan.

Lars-Erik Wilskman (nimimerkki)

Kiva, että tulitte keskusteluun mukaan. Yritän tässä vastailla.

Ensin se armenialaisasia. Suhteet Armenian ja Turkin välillä ovat paranemassa valtiotasolla. Uutena mutkana asiassa on Vuoristo-Karabahin jäätynyt konflikti. Turkilla on hyvät suhteet azereihin.Se kansanmurha turkkilaisten on varmasti pakko tunnustaa, mutta tuskin siitä EU esteeksi on. Tunnustettuja tunnustamattomia kansanmurhia on jo nykyistenkin jäsenten tunnolla.

Ranskan ja Saksan vastustuksen pitävyyteen en usko. Tosin onhan Ranskalla näyttöä esim. Britannian jäsenyyden lykkäämisessä.

Jäsenmaksu on tietysti mielenkiintoinen asia. Olen ymmärtänyt, että perussuomalaisten mielestä maataloustuet ovat syy olla EU:ssa mukana. Nehän ne, varsinaisia rahanreikiä ovatkin. Toisaalta siis haluttaisiin jatkaa hulvatonta tuhlausta osassa EU politiikaa, mutta toisaalta haluttaisiin pienentää kustannuksia.

Britannian aikanaan saamat erioikeudet ovat minustakin, niin väärin, niin väärin.

Islamisoituminen on tietysti argumentti, mutta EU on sekulaari. Itse asiassa katollisten piirien halu sotkea Jumala ja kristinusko EU:n perusdokumentteihin torjuttiin. Haluaisivatko perussuomaliset ne mukaan? Itse kannatan ajatusta, jokainen tulkoon autuaaksi uskollaan.

Minusta on ollut viisautta ottaa entisiä kommunistimaita mukaan sillä on ollut rauhoittava ja myönteistä kehitystä edistävä vaikutus näissä maissa. Ongelmia joita on ilmennyt, en kiellä.

Yhdysvaltojen tuki Turkin EU-jäsenyydelle painaa paljon, vaikka ei sitä kukaan tunustaisikaan. Turkki on strategisesti tärkeä maa.

Käyttäjän markolilja kuva
Marko Lilja

"Ranskan ja Saksan vastustuksen pitävyyteen en usko. "

Politiikot näissä maissa ovat hyvin varuillaan mitä sanovat. Yksi väärä lause niin puolue menettää valta-asemansa.

Varsinkin Ranskassa Turkin jäsenyyden puolesta puhuminen ruokkisi Le Penin kannatusta.

Turkilla on kaikesta huolimatta vielä pitkä matka jäsenyyteen. Esimakua Turkin diplomaattisista taidoista nähtiin Naton johtajan nimityksessä, jossa sisäpolitiikka sotkettiin kylmästi ulkopoliittisiin tarkoituksiin. Uskoisin Ranskan ja Saksan Natomaina laittaneen tämänkin episodin muistiin.

Haluaako EU uuden Puolan jarruttamaan ja kiukuttelemaan? Suomen kaltaisia nöyriä, rehellisiä hölmöjä ei ole uusissa jäsenmaaehdokkaissa. Niissä maissa korruptio ja kähmintä ovat kansalaistaito, ei -tottelemattomuus.

Lars-Erik Wilskman (nimimerkki)

Liljalle

Viime vaalit osoittivat Le Penin olevan menneisyyden mies. Mitä Puolaan tulee niin se on isovaltio, josta on hyvä hakea sairaanhoitajia HUS:in palvelukseen.

Turkin diplomaattiset taidot näyttävät olevan tosiaan verrattavissa Ranskan vastaaviin. Turkkilaiset näyttävät kuitenkin olevan nopeampia todellisuudentajussaan.

vieras (nimimerkki)

Neuvotteluja pitää Turkin kanssa ehdottomasti jatkaa ja kun sitten joskus (toivottavasti) se töyttää jäsenyysvaatimukset ottaa myös jäseneksi.
Tällä tavalla taataan että Turkissa kehitys menee kohti länsimaista yhteiskuntamallia. Tosin ei taida Turkki täyttää jäsenvaatimuksia minun elinaikana.

Sakari Soisalo (nimimerkki)

Minun mielestäni meidän ei pidä pitkittää Turkin tulevaa EU-jäseneksi ottamista. Mitä PERSU:ihin tulee, he yrittävät käyttää hyväkseen suomalaisten pelkoja kaikkea vierasta kohtaan.

Lars-Erik Wilskman (nimimerkki)

Olen Soisalon kanssa samaa mieltä. Tämä Turkki asia on mielestäni sellainen helppo testikysymys suhtautumisesta unionin laajentamiseen. Olisi kovin mielenkiintoista nähdä myös muiden parlamentiin pyrkivien puolueiden kannat. Hallituksessa istuvien kanta, jo tiedetään, mutta entä demari, vasemmistoliitto, kristilliset jne.

Laajeneminen on tärkeä kysymys, jos siihen ei pysty ottamaan kantaa niin mihin sitten?

Kemal Kokkeli (nimimerkki)

Turkki edustaa kokoomuksen ja monien muidenkin suomalaisten ja eurooppalaisten puolueiden ihannoimaa tulevaisuuden Suomea ja Eurooppaa: korviaan myöten Aasian taloustiikereille ja arbeille velkaantunut, suurtyöttömyydestä ja korruptiosta kärsivä islaminuskoinen oligarkia jonka asukkaat viettävä raa'an katuväkivallan pelossa aikansa sisätiloissa visailu ym. hömppää ja mokupropagandaa televisiosta tuijotellen. Fantastista! Melkein kuin neuvostoliitto!

Lars-Erik Wilskman (nimimerkki)

Vastikään julkistettiin tutkiimus EU:n jäsenmaiden asukkaiden piirissä piilevästä rasismista. Kokkelin kirjoituksesta päätellen tulokset olivat oikean suuntaiset.

Lars-Erik Wilskman (nimimerkki)

mamesrobille

Viittaan vain Turkin pääministerin parlamentilausuntoon, jossa hän totesi välien Armenian kanssa olevan sidoksissa myös Vuoristo-Karabahin kehitykseen ja siten azerihin.

Tällä kertaa kysymys oli Turkista, toki kiinnostaa myös suhtautuminen muihin Eu:n jäsenyydestä kiinnostuneisiin.

Tämän kannanottosi panturkkilaisuuteen muistan hyvin, en pidä panturkkilaisuutta kovin suurena vaarana. Enemmän samanlaisena kuin meidän kiinnostuksemme Venäjän sukulaiskansoihimme. Toki Turkki auttaa sukulaisiaan hiukan todellisemmalla tyylillä. Iranin vähemmistö ongelmiin voimme palata.

Henry Björklid (nimimerkki)

LEW:
"Epäilemättä Turkin jäsenyydellä olisi eniten vaikutuksia sen sisällä. Se pakottaisi Turkin modernisoitumaan ja ratkaisemaan myös oman vähemmistökysymyksensä."

Miksi luulet näin?

Baltian maissa on edelleen miljonia "ei-henkilöitä". (Latvian valtion virallinen engl. kielinen nimitys: "non-person").

Henry

Lars-Erik Wilskman (nimimerkki)

Baltian ns. ei-henkilöiden status on hiukan erilainen kuin Turkin kansallisten vähemmistöjen, joten ongelmakin on hiukan erilainen.

Turkissa vakavin probleema on sen itäosissa kurdiväestöön kohdistunut turkkilaistamispaine. Turkki ei ole aiemmin tunnustanut kurdien omaa kultuuria ja kieltänyt kurdinkielen käytön. Alueella on käyty sissisotaa. Kurdien asema on kuitenkin EU-pyrkimysten vuoksi parantunut.

Ero baltian ns. ei- henkilöiden asemaan on siinä, että Turkki on pitänyt kurdeja omina kansalaisinaan. Jos olen ymmärtänyt oikein mitä ei-henkilöillä tarkoitat, niin kyse on entisen Neuvostoliiton alueelta miehitettyyn Baltiaan siirretystä tai siirtyneestä väestöstä, joka ei ole hakenut asuinmaansa kansalaisuutta. Ymmärtääkseni kansalaisuuden hakuprosessia on helpotettu ensimmäisen kansallisen kiihkon laantuessa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset