Ihan oikeesti Mielipiteitä politiikan katsomosta käsin.

1,996%

Otsikossa mainittu luku on lasketun Suomen kymmenvuotisen valtionlainan korko jälkimarkkinoilla. Näin alhaalla se ei ole ollut koskaan EU-aikana ja tuskin koskaan sitä ennenkään maamme taloushistoriassa. Sijoittajat luottavat Suomeen. Luottamuksen saavuttaminen on nykyisen ja aiempien hallitusten saavutus.  Ne, jotka hallitusten hyvyyttä eivät jaksa myöntää kiittäköön valtionvarainministeriön virkamiehiä.

Pääministeri Katainen, joka toimi valtionvarainministerinä edellisessä hallituksessa voi olla kaksinkertaisesti tyytyväinen. Poliittiset toimittajat äänestivät hänet parhaaksi ministeriksi ja nyt tuli tämä korkoennätys. Molemmat ilon aiheet johtuvat tolkullisesta politiikasta. Valtionvarainministeri Urpilainen ansaitsee hänkin onnitteluni . Urpilainen pärjäsi hyvin toimittajien pätevyystestissä ja matala korko on huippumuotia valtionvarainministerien esityksiä arvioitaessa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Luottamusta ei pitäisi käyttää väärin. Kun Kataista tässä hehkutat, niin on todettava kaksi jäätävää faktaa - Kataisen hallitusaikana (valtiovarain- ja pääministerikautena) - Kataisen aikana Suomen valtion velkaantuminen on noussut koko ajan, siis otetaan koko ajan lisää velkaa.

Ehkä vieläkin pahempi ja kohtalokkaampi käyrä on kauppa- ja vaihtotaseen kehitys, joka on huonontunut liki siitä lähtien kun Katainen on hallitustyöskentelyyn osallistunut ... mitalilla on aina kaksi puolta.

Käyttäjän jaga kuva
Lars-Erik Wilskman

Kataista voisi kauppataseesta syyttää, jos Suomi olisi sosialistinen valtio, mutta se ei ole. Mitä velkaantumisen tulee, niin mistä mielestäsi pitäisi leikata? Suurimmat menot valtiolle aiheutuvat terveydenhoidosta,sosiaalialasta ja opetustoimesta,nämäkö olisi pitänyt kurjistaa? Suuria menojen lisäyksiä hallitus eiole tehnyt.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Eikö maamme hallituksella ole keinoja edistää ja tehostaa vientiämme?!

Käyttäjän MarkoMSalo kuva
Marko Salo

Aloittivat muuten Team Finland systeemin jota johtaa pääministeri. Tarkoituksena on laittaa koko lähetystö verkosto puhaltamaan suomalaisen työn puolesta ja saada kauppaa Suomalaisille yrityksille.

Ymmärtääkseni tämä sisältää paljon muutakin mutta tulipahan mainittua yksi asia.

Jari Eteläsaari

Juupa joo, toitotetaampa nyt kun vielä on siihen hetki aikaa. Ehkä tuo kertoo siitä hieman laajemmastakin ymmärtämättömyydestä mikä suomessa vallitsee.

Tämän päivän vieraskynä Hesarin pääkirjoitussivulla on jokseenkin eri mieltä.

Käyttäjän jaga kuva
Lars-Erik Wilskman

Luin myös tuon Hesarin vieraskynän jutun. Sisällöllisesti siinä ei ollut mitään uutta. Samanlaisia näkemyksiä esitettiin euroa luotaessa. Suomelle euro on ollut menestystarina. Vanhoina huonoina aikoina markka oli kuin pingispallo spekulantien pelikentällä.

Jari Eteläsaari

Kukaan ei vaan ole kyennyt kertomaan miksi euro olisi ollut menestystarina, jotkin ihmiset tosin hokevat sitä siihen tyyliin kun se hokemalla muuttuisi todeksi.

Millä tavalla esimerkiksi ruotsin vienti euroalueelle verrattuna suomen vastaavaan heijastaa tätä ?

Tai ylipäänsä euroopan maiden taloudellinen tilanne ?

Tosiasiassa kaikki viittaa siihen suuntaan että Euro on ollut taloudellinen katastrofi koko euroalueelle.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Se oli sellainen pingispallo, joka loi osaltaan 1960- ja 1970 lukujen todellisen elintason nousun, tuolloin siirtyi suurimmat joukot omistavaan luokkaan, kun töitä riitti ja asuntojen korot maksatettiin devalvaatioilla ja inflaatiolla. Tuolloin Suomessa oli tosiaan töitä, nyt työmmme karkaa löperön hallituspolitiikan vuoksi kaukoidän työläisille.

Pitää tarkastella oleellista - eikä vain sellaista mistä saa väkisin luotua jonkin irtopisteen, kuten korkoprosentit. Suurempi asia on velan määrä, kuin korkoprosentti. Kataisella ei paljon päätä palele, kun velkaa otetaan surutta lisää ja vakuuksia jaetaan eurokumppaneille.

Teemu Seikkula

Tässä korkokeskustelussa on vallalla se harhakäsitys, että mahdollisimman alhainen korko on aina paras. Oikeastihan koron pitäisi olla sopiva kullekin maalle, ei välttämättä nollassa tai vähän yli. Liian alhainen korkotaso johtaa vääriin investointeihin, jotka eivät normaali korkoympäristössä (johon euroalue ei tosin ole lähiaikoina palaamassa) tule selviytymään, ja on perusteltua arvella, että nykyiset korot aiheuttavat myös asuntokuplaa.

Ainakin yhtä paljon kuin Suomen asemasta rahoitusmarkkinoilla nykyinen korko kertoo euroalueen katastrofaalisesta epätasapainosta, jossa kaikki mikä irtoaa siirretään Etelä-Euroopasta pois.

Käyttäjän jaga kuva
Lars-Erik Wilskman

Rigelille."Se oli sellainen pingispallo, joka loi osaltaan 1960- ja 1970 lukujen todellisen elintason nousun, tuolloin siirtyi suurimmat joukot omistavaan luokkaan, kun töitä riitti ja asuntojen korot maksatettiin devalvaatioilla ja inflaatiolla". Tätä nousua avitti myös satojentuhansien maamiestemme ns. liikaväestön muutto elintasopakolaisksi.

Haalituspolitiikka ei työtä kaukoitään siirrä, vaan logistiikka ja työvoimakustannukset ja jossain määrin typerä muoti.

Jari Eteläsaari

Valitettavasti hallituspolitiikallamme on selkeitä vaikutuksia joista ei yleensä lehdistössä puhuta. Pidetään kansa tyhmänä tai todennäköisemmin vihersosialisteja toimittajia ei kiinnosta teollisuuden kilpailukykyyn liittyvät ongelmat.

En itsekkään ole erityisemmin seurannut, mutta muutamia asioita voisin tuoda esille joita ovat, energia ja polttoaineverojen korotukset jotka vaikuttavat suoraan ja epäsuorasti kaikkiin kustannuksiin maassamme.

Päästömaksut, vaikuttavat kustannuksiin ja inventointeihin maassamme.

Kaikenlainen ilmastotemppuilu, kuten valtiomme varojen haaskaaminen YK:n ilmastokeinottelijoille.

EU:n itämeren rikkipäästödirektiivi, joka lisää vientiteollisuuden kustannuksia luokkaa lähemmäs miljardi euroa vuodessa.

Varmasti on paljon muitakin ongelmien aiheuttajia, mutta itselleni tulee nuo mieleeni.

Käyttäjän jaga kuva
Lars-Erik Wilskman

Kyllä mainitsemasi asiat kohttavat kustannuksia, mutta samalla ne pakottavat uusiin investointeihin ja kekseliäisyyteen. Verotus on perinteisesti Suomen kaltaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa korkeaa, mutta niinon julkisten palveluiden tasokin.

Mainitsit muutaman YK:n ja EU:n. Molempien kautta tulee yhteisymmärrykseen perustuvia määräyksiä, joita Suomi joutuisi joka tapauksessa käytännössä noudattamaan. Kieltäytyminen se vasta kauppaa uhkaisikin.

Jari Eteläsaari

Nuo päätökset pakottavat lähinnä investoimaan muihin maihin. Mietin että olisikohan jotakin sellaista mitä EU tai euro olisi tuottanut jolla oltaisiin saatu houkuteltua ulkomaalaisia investointeja suomeen ?

Aika monet meitä maat jäivät pois YK:n ilmastorahastosta. Näillä mailla oli meitä älykkäämmät päättäjät.

Minkäs teet, lehdistömme ei valitettavasti toimi sen suhteen että kansalaisia valistettaisiin valitsemaan sellaisia päättäjiä joille suomen etu on tärkeä.

Käyttäjän uskap kuva
Pasi Kortesuo

Jos pelkistetysti oletetaan, että "markkinat" etsivät rationaalisesti tuotto / turvallisuus pohjaisesti sijoituskohteita niin kyseinen prosenttiluku ei kerro objektiivisesti mitään.

Kyse on suhteesta, ei objektiivisesta asiasta, eikä nykytilanteessa ole mitään suitsutettavaa entisiin tai nykyseen hallitukseen. Voihan tietysti suitsuttaa, että suomi ei ole samassa jamassa kuin esim. Kreikka. Niin kuin huomaat kyse on suhteesta ja paremmuuden ratkaisee referenssiryhmä.

Käyttäjän jaga kuva
Lars-Erik Wilskman

Kertoo se sen, että markkinat pitävät Suomea turvallisena sijoituskohteena ja se taas kertoo, että taloutta on hoidettu tolkullisesti.

Nytminulla ei ole päivän eikä eilisen tilastoa, mutta olen siitä varma, että harvalle maa pääsee näin alhaisiin korkoihin.

Käyttäjän uskap kuva
Pasi Kortesuo

Kyse on suhteesta. Tehdään ajatuskoe: Maailmassa ei ole muita maita kuin Suomi, Saksa, Norja, ja Sveitsi. Nämä ovat siinä taloudellisessa tilassa kuin nyt ovat. Mikähän mahtaisi tulla suomen korkoprosentiksi?

Suhdemarkkinoilla referenssiryhmä ratkaisee, on kyse sitten raha- tai parisuhdemarkkinoista.

Jari Eteläsaari

Niin, tai sitten voidaan verrata suomen ja ruotsin valtion velkakirjojen korkotasoa, näkyykö niissä se etu jonka suomen kuuluisi saada Euro-alueeseen kuulumisesta.

Käyttäjän jaga kuva
Lars-Erik Wilskman

Suomen ja Ruotsin vertaamisessa on koko joukko vaikeuksia joista maan väestömäärä, historia ja kotimaisten pääomien suuruus ja teollisuuden rakenne eivätole pienimpiä. Toki nyt Ruotsi pärjää hiukan, mutta vain hiukan paremmin kuin Suomi. Tilanne oli muutama vuosi sitten toisenlainen.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Saisiko ehkä ensin blogaajalta näkemyksen,että miksi korko on olemassa ylipäätänsä? Voimme sitten miettiä eteenpäin.

. suvituuli

Kertooko tuo korkotaso todellakin luottamuksesta Suomeen?

Siinä mielessä kyllä, että sijoittajat uskovat saavansa rahansa takaisin kymmenenkin vuoden horisontilla - toisin kuin Kreikasta.

Muuten välttämättä ei kerro.

On varmasti Wilskmannillekin selvää, että sijoitus alle kahden prosentin korolla samaan aikaan kun inflaatio on yli kaksi prosenttia, ei ole hyvä sijoitus. Siinä reaalisesti häviää rahaa. Tämä on fakta.

Eli mistä tämä korkotaso kertoo?

Maailma on niin sekaisin, että sijoittajat ovat valmiita panemaan rahansa mihin tahansa - negatiivisella reaalituotollakin - kunhan voivat olla edes suurin piirtein luottavaisia että saavat sijoituksensa takaisin.

Jos joku haluaa kutsua tätä luottamukseksi, niin siitä vaan. Minä kutsun sitä paniikiksi.

Ei kai Wilskmankaan kuvittele, että Suomen tulevaisuudennäkymät ovat niin ruusuiset, että sen takia kannattaisi sijoittaa Suomen valtionvelkaan? Syventyvät vaihto- ja kauppataseen alijäämät ovat tosiaasia; kestävyysvajetta ei ole ratkaistu pitkällä aikavälillä; valtiontalous on alijäämäinen;jne.

Jos Suomeen o i k e a s t i luotettaisiin - se näkyisi osakemarkkinoilla! Sijoittajat ostaisivat suomalaisten yritysten osakkeita. No eipä ole pelkoa, Nokiakin on jo alle 2,50 euroa.

Ja Nokian kurssi kertoo todellisesta luottamuksesta Suomeen (ja Suomen reaalitalouteen) enemmän kuin valtionlainan korko.

Väitättekö vastaan, Wilskman?

Käyttäjän jaga kuva
Lars-Erik Wilskman

Väitän, sillä Suomi ei ole Nokia. Vaikka en uskokokaan markkinoihin erehtymättömänä voimana, niin ne nyt vääjäämättömästi todistavat, että Suomeen ja sen hallitukseen voi luottaa tolkullista politiikkaa harjoittavina.

. suvituuli

Kuten Kauppinen tuossa ylenpänä toteaa, Sveitsin valtiopapereihin sijoittamisesta joutuu maksamaan. Eli sijoittaja ei saa omiaan takaisin edes nimellisesti, reaalisesta puhumattakaan.

Kertooko tämä siitä, että - loogisesti ajatellen - Sveitsin politiikka on vieläkin "tolkullisempaa" kuin Suomen politiikka?

Arvaan, ettette tunne Sveitsin tilannetta, mutta ei se mitään. Pointtini on vain osoittaa, ettei sen paremmin Suomen kuin Sveitsinkään harjoittamalla politiikalla - tolkullista tai ei - ole juuri mitään tekemistä tällä hetkellä maksettavien valtiovelan korkotasojen kanssa.

Uskokaa huviksenne.

Mitä tulee Nokiaan, aivan - Suomi ei tietenkään ole Nokia. Mutta viimeiset 20 vuotta Suomi on ollut "Nokia". Ei ole enää. Lisättynä, tai oikeammin poistettuna, erinäisellä määrällä paperi- ja kartonkikoneita.

Suomen viennin taso on vain 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta. EIkä tämä ole suhdannevaje. Vaan dramaattinen taso-siirtymä.

Eikä ilman tämän taso-siirtymän täyttämistä - miten? - ole pelkoa siitä, että Suomella tai suomalaisilla olisi varaa samaan elintasoon kuin elettiin "Nokialandian" aikana.

Käyttäjän jaga kuva
Lars-Erik Wilskman

Sveitsi ja Suomi esimerkkisi todistavat vain sen, että rahan uskotaan näissä maissa olevan turvassa, tuskin kukaan tuottoa näiden maiden valtion papereista hakeekaan.

. suvituuli

Hyvä.

Nyt siis olemme yhtä mieltä siitä, että Suomen (ja Sveitsin) korkotaso kertoo "vain sen, että rahan uskotaan näissä maissa olevan turvassa".

Näin on ja näinhän sen pitääkin olla. Näin se on aina ennenkin ollut.

Ei siihen, että valtiolainasta odottaa saavansa rahat takaisin, ole koskaan tarvittu mitään erityistä luottamusta - eikä ainakaan sellaista, josta pitäisi erityisesti onnitella sen paremmin Kataista kuin Urpilaistakaan.

Valtiolainan "riskittömyys" perustuu, ja on perustunut siihen, että viime kädessä valtio vaikka verottaa kansalaisensa hengiltä ennemmin kuin jättää valtiovelkansa maksamatta.

Siitä, että näin ei tällä hetkellä ole sen paremmin Kreikassa, Irlannissa kun Portugalissakaan, eikä kohta välttämättä Espanjassakaan - ei seuraa Suomen hallituksen harjoittamasta politiikan "tolkullisuudesta" johtuva minkäänlainen erityinen luottamuksen osoitus.

Että Suomen valtiolainasta saa rahansa - ainakin nimellisesti, todennäköisesti ei kuitenkaan reaalisesti - takaisin, ei ole mikään erinomaisuuden osoitus. Se on lähtökohta.

Käyttäjän jaga kuva
Lars-Erik Wilskman

Minusta kuitenkin tuommoinen luottokelpoisuus, josta korkotaso kertoo, on valtiolle kuin yksillöllekin hyvä asia. Se on sitä tolkullisuutta käytännössä.

Minulle valtio ei ole vihollinen, enkä usko hengiltä verottamiseen. Semmoinen puhe on uusliberaalia höpsötystä.

. suvituuli

Kertokaapa tuo esim. säästöillään elävälle - tai eläke-ikää varten säästävälle - eläkeläiselle, joka ei nykyisellä korkotasolla saa talletukselleen edes inflaation verran talletuskorkoa. Hänän säästöjen reaali-arvo siis laskee koko ajan.

Mitä "hyvää" - tai "tolkullisuutta" - tässä on kyseiselle yksilölle?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset